Siivoilen sadonkorjuujuhlien jälkiä ja kuuntelen Anna-Riikka Carlsonin ihastuttavaa Eeva Kilpi -kirjaa "Nämä juhlat jatkuvat vielä". Kirja on hieno ja tärkeä teos, monella tapaa tärkeä.
Mutta sadonkorjuujuhlat kuitenkin loppuivat aamuyöllä.
Kuvia on kymmenittäin, yritän jakaa niistä ison osan. Suurin anti oli tietysti musiikissa, ja sitä ei kuvia katsomalla tavoita. Katsojan täytyy vain uskoa kun sanon, että valtavan taitavia muusikoita "lavalla" oli monessa eri kokoonpanossa ja ohjelmisto oli spontaani ja monipuolinen.
Musiikkiosuuden aloitti Jani Iivari trubaduurimaiseen tapaan neljällä kauniilla suomalaisella kappaleella.
Ensimmäisessä kuvassa on sadonkorjuujuhlien perusbändi: Petri Lindberg koskettimissa, Markku Palm laulaa ja soittaa vaikka mitä, virtuoosimainen kitaristi Juha Kohonen, joka soitti välillä myös rumpuja, ammattimuusikko ja säveltäjä Antti Polameri rummuissa ja Lassi Tudeer bassossa.
Olli Karikorpikin saatiin huudettua lavalle.
Myöhemmin kitaraan tarttui myös toinen huipputaitava kitaristi, tyystin toisenlainen mutta yhtä kaikki huipputaitava Tipi. Laulamassa Matti Erholz Oulusta ja meidän Lassi. Taustalla Juha Kohonen ja näköjään tässä vaiheessa rummuissa Markku Palm.
Hannu Ollila ei syö eikä juo mitään, ja jaksoi silti olla viimeiseen asti nauttimassa illasta. Tai siis: kuulemma niukka ravinnonotto auttaa nauttimaan ja jaksamaan.
Kuka tahansa halukas pääsi laulamaan bändin säestyksellä. Tässä laulaa Marita Vaaranen. Naiskvartetti lauloi yhdessä Höstvisanin, joka kuuluu vakiona sadonkorjuujuhlaan, självklart på svenska. Nyt Olli Karikorpi, joka kuulemma inhoaa sitä laulua, äityi ylistämään: "Se on hieno kappale!"
Juha Ahokin ehti laulaa ennen lähtöään toisiin juhliin. Hän soitti myös huuliharppua.
Perinteinen kaverikuva piti jälleen ottaa Raisan kanssa.
Tai itse asiassa useampikin!
Tarjoiluista huolehti etupäässä Lassi, mutta aika moni toi yhteiseen pöytään jotain: piirakkaa, foccacciota, leipää, smetanaa, kriikunoita, mustikoita - ja tietysti viiniä. Keittoina oli riistakeittoa ja kookos-kasviskeittoa.
Tässä etsitään sopivia soittokappaleita loppuillalle.
Välillä tanssittiin.
Erityisesti tällainen soittotaidoton ihastelee muusikoita, jotka tuosta vain soittavat lähes kappaleen kuin kappaleen ja vaihtavat instrumenttiakin lennosta. Rumpuja soittivat illan aikana Antti Polameren lisäksi ainakin Pekka Helanen, Markku Palm ja Juha Kohonen. Kitaraa ja koskettimiakin soitti vähän yksi ja toinen.
Pientä helpotusta toi se, että osa astioista oli tällä kertaa kertakäyttöisiä. Meillähän ei yleensä kertakäyttöastioita käytetä, mutta vuonna 2006 niitä hankittiin ja nyt, 18 vuotta myöhemmin, niille tuli käyttöä, sillä astianpesukone hajosi. Oli kyllä muutenkin mielessä, että ehkä ne vanhat kertakäyttöastiat pitäisi käyttää pois viemästä tilaa kaapissa.
Tiskattavaakin silti piisasi.
Minä olen käynyt tänään jo vähän kantarellimetsässä,
ja kohta on tarkoitus mennä porukalla puolukkaan.
Yhtä juhlaahan tämä on koko elämä!
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!