Oodi Karjalalle

 

Lauantaina kävin Helsingissä. Keskustakirjasto Oodissa oli suuri karjalaisten tapahtuma nimeltä Oodi Karjalalle. 

Yläkuvassa näkyy, mistä kaikkialta väkeä oli paikalla. Tai siis missä kävijöiden juuret ovat. Toki tuossa on vain osa: karttoja oli kaksi, toinen pohjoisempaa. Mutta itseäni kiinnostaa tietysti tuo Karjalankannas, josta äitini on tullut vuonna 1939. Muolaasta näkyi olevan paljon muitakin paikalla. 

Tapasin sukulaiseni Pia-Marian, jonka tapasin ensimmäistä kertaa pari viikkoa sitten Karjalatalolla. Olemme löytäneet toisemme MyHeritagen eli DNA-tutkimuksen avulla. Ensimmäistä kertaa tapasin toiset sukulaiset, sisarukset Elisabeth ja Pavel Uschanovin. Se oli todella mielenkiintoista. He ovat molemmat erittäin mukavia ihmisiä, joilla on valtava tietomäärä suvustamme ja karjalaisuudesta. 

Istuimme kahvilla ja juttelimme. Imin tietoa uutta kirjaani varten. 

Oli mielenkiintoista myös kiertää eri karjalaiskylien ja -järjestöjen ständeillä. Harmi vain, että ne oli sijoitettu niin ahtaasti, ettei siellä oikein päässyt kulkemaan eikä varsinkaan voinut jäädä pitkäksi aikaa katselemaan tai jutustelemaan. 

Mielenkiintoisia luentojakin olisi ollut, mutta luentosali oli myös tupaten täynnä. 

En kovin pitkään ehtinytkään olla Helsingissä, sillä piti palata takaisin Pilpalaan. Kyläyhdistyksellä oli karaoketanssit, ja olimme lupautuneet sinne töihin. 


Lassi myi makkaraa ja minä lippuja ja arpoja. 

Kun iltayöllä palasimme kotiin, lattialla oli yllätys. Olin lainannut Pia-Marialta todella mielenkiintoisen ja tärkeän kirjan. Koira oli ikävissään raastanut kassini lattialle, ottanut sieltä kirjan ja jyrsinyt sen kulman rikki. Se ei ole pitkään aikaan pureskellut mitään luvatonta, miksi juuri nyt tämä tärkeä lainakirja piti rikkoa? 


Koira sai kyllä kuulla kunniansa, mutta eihän se sitä voi ymmärtää. Ihan turha torua ressukkaa. 
Eikä tuo puremajälki onneksi kirjan käyttöä haittaa mitenkään. 
Jos kyseessä olisi ollut oma kirja, se ei olisi haitannut ollenkaan. 


Lassi on paistanut myynyt makkaraa kyläyhdistyksen tilaisuuksissa jo yli kymmenen vuoden ajan. 

Kommentit

  1. Anonyymi9.6.25

    A mitä kijaa sie oot työstämäss? Miekii olin Oodin tapahtumas. Miun juuret männööt naapurpitäjää, Valkjärvel.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva ko kirjotit! Vaik nimmees en ny tiiäkkää. — Kirjoitan romaania, joka tapahtuu kolmessa ajassa ja paikassa: mukana on Kangaspelto / Kyyrolä 1913, Hotokka / Muolaa 1939 ja Helsinki 1965.

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista!