Talvilomaviikko on puolivälissä. Pahin liukkaus on ohi ja pystyimme käymään kävelyllä.
Eilen oli tosi liikkumaton päivä. Huono juttu. Askelia kertyi vaivaiset 3000! Silti illalla paleli sen verran, että join viimeisen lakkaliköörintilkan. Olimme tehneet jouluksi liköörejä: yhden näistä Kainuun lakoista, toisen puolukoista ja kolmannen vadelmista.
Lakkalikööriä siemaillessani saatoin jälleen muistella kesäistä Kainuun-matkaa. Kirsi oli niin ajattelevainen, että vei meidät vielä lakkasuollekin Kuhmon perukassa. Ilta oli vierähtänyt tunnelmallisesti kynttilänvalossa viisaiden naisten seurassa jutustellen pitkälle aamuyöhön. Aamulla oli hienoa pulahtaa järveen ja lähteä lakkasuolle. Samana iltana olimme jo jälleen kotona.
En ole varma, onko liköörien valmistaminen järkevää. Siinähän paras osa marjasta eli ne kuoret ja siemenet siivilöidään pois. Toki säästin nekin ja olen muutaman kerran tehnyt niistä jäätelöä. Ihan hyvää sekin on ollut. Mutta likööreissä on myös paljon sokeria ja sitten tietysti sitä alkoholia. Parempi olisi syödä marjat sellaisinaan.
Hyviä ne kuitenkin olivat, ja jouluksi oli kiva tehdä jotain tuollaista erityistä. Kellarissa olisi myös vuosien takaista raparperiviiniä ja omenasiideriäkin, harvoin tulee niitä sieltä haettua. En tiedä, säilyvätkö ne monta vuotta. Sittenhän se selviää, ovatko juomakelpoisia jos joskus tekee mieli hakea ja juoda.
Otin kuvan myös eilisestä ateriastani, kun se näytti niin hauskan värikkäältä. Joku valistaja joskus kävi koulussa selittämässä, että joka päivä pitäisi syödä kolmea väriä. Ehkä se jonkun mielestä on hyvä nyrkkisääntö. Sitten tullaan siihen, missä menee eri värien raja.
Mutta tässä ateriassa oli ainakin kolmea väriä. Tuo vihreä on persiljaa, punainen puolukkaa. Salaatissa on monia värejä, mutta ehkä se sitten on keltaista. Kaalia, tattaria, tomaattimurskaa, hapankaalia, sipulia, valkosipulia. Kurkuma värjää sitä oranssin suuntaan. Tuo ruskea on peurakastiketta.
Näin talvella emme osta kaupasta vihanneksia – no, emme siis kesälläkään, silloin ne tulevat omasta pihasta. Mutta talvella pitää tyytyä säilöttyihin kurkkuihin ja punajuuriin. En pidä järkevänä käyttää talvella tuoreita, pakkasella kasvihuoneessa kasvatettuja tomaatteja tai kurkkuja. Vielä vähemmän haluan ostaa sellaisia, jotka on kuskattu jostain Espanjasta. Siihen on toki muitakin syitä kuin välimatka.
Nyt olen innostunut ostamaan silloin tällöin ruukkupersiljaa. Sitä on nykyisin järkevissä maatuvissa ruukuissa. Ituja ja versoja kannattaisi alkaa kasvattaa. Kun vain muistaisi ostaa sopivia siemeniä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!