Illallinen kahdelle

 Blogeista suosituimpia ovat ne, jotka esittelevät ruokia ja sisustuksia. Nyt minä teen sellaisen. Varoitus: sisältää tuotesijoittelua.

Alkukeittona oli tattikeitto, lähimetsien tateista totta kai. Pääruokana oli peuran vasapaisti, peura niinikään lähimetsistä, sekä uunijuurekset.  

Lisukekokoelmassa oli puolukkasurvosta, säilöttyjä punajuuria, hapankaalia, säilöttyjä chiliporkkanoita, etikkasäilöttyä kurkkua sekä jalapeno-sipuli-kurkkusalaattia. Tuotteet ja niiden raaka-aineet ovat peräisin Solstrandin tilalta, lukuunottamatta hapankaalia, joka hankittiin tällä kertaa S-marketista. 

Sinikuvioinen lautasastiasto on peräisin Roskalava Loppi -ryhmästä. Aterimet ovat Hackmanin tuotantoa ja ostettu kaupasta 1980-luvulla. Lepuuttaja on ostettu helsinkiläisestä vanhain tavarain liikkeestä 5 euron hintaan vuonna 2008. Niitä ostettiin yhteensä neljä, koska ne olivat erikoisia ja kauniita, eikä kukaan yleensä tiedä, mitä ne ovat. Ne katetaan mukaan pöytään, vaikka niitä ei kukaan käytä. 

Isommat siniset kulhot ovat häälahja Nanne Pallasmaalta ja ne on ostettu Indiskasta. Pienemmät kulhot ovat kiinalaista riisiposliinia ja Lassin edesmenneen vaimon peruja. 

Ruokapöytä on ostettu Solstrandin mukana eli se on Matteus-seurakunnan vanha pöytä. Takana näkyvistä pikkupöydistä matalampi on ostettu oululaiselta kirpputorilta, samoin kuin valkeat tuolit, ja korkeampi tuotu Lassin synnyinkodista vanhempien kuoltua. Ruskea lipasto on ostettu 2000-luvun alussa karkkilalaisesta huonekaluliikkeestä. Jalallinen hedelmäkulho on huudettu huutokaupasta Karkkilassa. Jääkaappi vetelee viimeisiään. Verhot ovat Ikean mallistoa. 

Siniset viinilasit ovat isännän ensimmäisen, edesmenneen vaimon peruja, joten niiden alkuperästä ei ole tarkempaa tietoa. Valkoinen pöytäliina on peräisin Sarin herkut -kahvilan lopettajaismyynnistä ja pääsiäisaiheiset tabletit Riihimäen lähetyskirpputorilta. 

Jälkiruokana tarjoiltiin mintulla koristeltua lakkaliköörijäätelöä. 

Lakat oli poimittu kesällä suolta Pohjois-Kuhmossa.

Kokki on hankittu netistä. Vasen olkapää reistailee pahasti, muuten varsin toimiva ja käyttökelpoinen yksilö. Valitettavasti tuotanto on lopetettu, ei saatavissa enää. 

Luonnonväreillä värjätty villatakki on Marjo Viitasen tuotantoa.