Blogini täytti vuoden! Nyt juhlitaan!

Blogini täyttää tänään vuoden. Pieni katsaus kuluneeseen on siis paikallaan.

Tavoitteet ovat täyttyneet ja ylittyneet. Mietin pitkään, lukisiko blogiani kukaan, jos sen perustaisin. Ihmettelin, että blogeille ylipäänsä löytyy lukijoita – ymmärsin sellaiset asiantuntijablogit, joihin itsekin tukeudun silloin, kun etsin jotain tietoa. Mutta että blogeja ihan lukemalla luettaisiin, se tuntui minulle vieraalta. Rohkaistuin silti kokeilemaan.

Aluksi kävijämäärät olivatkin aika pieniä. Sain noin kymmenen seuraajaa – ilmeisesti kavereista – ja päivityksiä luki alle 50 henkeä. Mutta pikku hiljaa tilanne muuttui. Kirjautuneita seuraajia ei tosin ole juurikaan tullut, mutta siinä onkin jotain sellaista, mitä en ymmärrä. En tiedä, mistä jotkut ovat saaneet satoja seuraajia, tai edes kymmeniä. Minulle moni on sanonut yrittäneensä kirjautua, mutta se on ollut liian hankalaa ja he ovat jättäneet homman sikseen. En muutenkaan oikein hahmota, mikä etu ”seuraajuudella” on: voihan niitä suosikkiblogejaan käydä lukemassa ilman mitään kirjautumisiakin.

Olen vuoden aikana kirjoittanut 151 tekstiä. Yritin eilen luokitella niitä aihealueittain ja katsoa, mitkä aiheet ovat olleet suosituimpia eli saaneet eniten lukijoita. Mutta eipä ollutkaan helppoa. Kirjoitan niin kovin monista aiheista ja päivitykset ovat vaikeasti luokiteltavissa. Helppoa on tietysti ryhmittää ruokareseptit yhteen ja koira-aiheet toiseen, mutta monet tekstit ovat laajempia pohdintoja, jotka liittyvät useampaankin asiaan. 

Joitain johtopäätöksiä sentään saatoin vetää.

Ruokareseptit eivät olleetkaan niin suosittuja kuin olin kuvitellut. Tai sitten meidän ruokavaliomme ei osu yksiin sen kanssa, mitä netistä etsitään. Mehän emme syö lihaa, paitsi riistaa, jota sitten ei ole kaikkien saatavilla.

Valkosipuliaiheiset jutut ovat olleet erityisen suosittuja oikeastaan aina. Samoin muuhun viljelyyn, omavaraisuuteen ja tilamyyntiin liittyvät jutut. Hienoa, että ne aiheet kiinnostavat!

Kanat ja koirat kiinnostavat myös. Niinikään kylätoimintaan liittyvät jutut ovat saaneet paljon lukijoita. Syytä onkin: valtaosa niistä käsittelee näitä meidän kyliä, jotka viime vuonna valittiin Hämeen Vuoden Kyliksi. Hunsala, Pilpala ja Teväntö ovat siis yhä alueemme Vuoden kyliä, kunnes uusi julistetaan ensi kesänä. 

Muistokirjoitukset ja ihmiselämän pohdinnat ovat saaneet lukijoita myös. Olen kirjoittanut esimerkiksi kateudesta, viisaista naisista ja terveysvalinnoista. Henkilökuvia en ole paljon harrastanut; siihen joukkoon kuuluisi ehkä vain teksti Pilpalan Paronista eli Yksinäinen ritari kosken rannalla. Sitä kyllä luettiin paljon ja luetaan yhä. Se on omasta mielestänikin erityisen kiinnostava juttu.

Yllättävän vähän lukijoita sen sijaan ovat saaneet eri tavoin taiteeseen liittyvät aiheet, siis runoihin, kirjoihin, kuvataiteeseen ja elokuviin liittyvät kirjoitukset. Bloginpitoa koskevat jutut, sellaiset kuin tämäkin, ovat olleet siihen nähden ihmeen luettuja.

Iso osa päivityksestäni on ollut erilaisia tuokiokuvia esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelusta ja juhlapäivistä. Niille en ole hirveän paljon lukijoita odottanutkaan, olen vain halunnut jakaa esimerkiksi kauniina pitämiäni valokuvia. Kukka-aiheisia päivityksiä olen tehnyt ihmeen paljon, samoin kevään tuloon, syksyyn tai lumeen liittyviä. Tunnelmallisia kesäiltojamme joen rannassa en malta olla jakamatta lukijoiden kanssa.

Aloittaessani kirjoitin, että pidän blogia osittain itselleni, kuin päiväkirjana. Sellaisia päivityksiä ovat olleet noiden edellä mainittujen tuokiokuvien lisäksi selostukset pääsiäisateriasta, jouluruuista, syysaterioista ja naposteluilloistamme. Niitäkin kai kuitenkin ihan mielellään lueskellaan, ja tokihan teen niitä muitakin kuin itseäni varten. Jokainen lukija on ilo!

Tekemästäni tilastoinnista voisi kai lähinnä vetää sen johtopäätöksen, ettei lukijoiden määrää pysty ennalta arvaamaan. On vaikea tietää, mikä kaikki vaikuttaa päivityksen houkuttelevuuteen. Hyvä ensimmäinen kuva, julkaisuajankohta, otsikko, hakusanat… on monia muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin vain aihe. Yritän kyllä tehdä otsikoista sillä lailla selkeitä, ettei kovin moni vahingossa klikkaa aihetta, josta ei oikeasti ole kiinnostunut. 

Entä se suosituin blogikirjoitukseni vuoden varrelta? Se on valitettavasti teksti nimeltä Luokanopettajan vinkkejä. Siinä kerron jokaisesta kouluaineesta yhden vinkin, jonka olen kokenut toimivaksi opettajavuosieni varrella. Sitä on luettu todella paljon. En kuitenkaan pidä itseäni minään neuvonantajana opetusasioissa enkä aio vastaavia päivityksiä jatkossa julkaista, vaikka lukijakuntaa näyttäisi riittävän. Opettajat siis lukevat paljon, mutta toivottavasti he löytävät blogini muut sisällöt.

En tiedä, pitäisikö blogissa keskittyä yhteen aihealueeseen. Silloin ihmiset tietäisivät aina, mistä on kyse. Puutarhablogi. Eläinsuojelublogi. Sisustusblogi. Koirablogi. Kanablogi. Omavaraisuusblogi. Luontoblogi. Taideblogi. Ruokablogi. Onhan näitä. Mutta en osaa keskittyä yhteen aiheeseen. Siinä suhteessa olen tyypillinen luokanopettaja: tietää paljosta vähän, muttei mistään kunnolla ja perusteellisesti. 

Blogini aihealue Blogit.fi:ssä on Lifestyle. Sekään ei minusta kerro kunnolla, mistä blogissani on kyse. Vai kertooko? Onko tällainen sekamelska minun laifstailiani? Ehkä turhaan ajattelen, että termi lifestyle tarkoittaa siistejä ja huolellisesti sisustettuja koteja, joogaa ja meditaatiota.

Ai niin, joogasta en olekaan vielä kirjoittanut!

Kaupallista yhteistyötä eli taloudellista hyötymistä blogistani en ajatellut silloin, kun blogini perustin. Sitä harjoittaa kuitenkin moni firma, eikä minullakaan ole mitään sitä vastaan, kunhan kohteena on jotain, mikä sopii ajatuksiini ja arvoihini. Olen vähän odotellut, että kotimainen siivousalan yritys ottaisi minuun yhteyttä. Olen nimittäin huomannut, että heillä on varsin fiksuja ajatuksia ja voisin hyvin olla niitä edistämässä. 

Kolme yhteydenottoa olen kaupallisen yhteistyön tiimoilta saanut ja niitä kaikkia olen tietysti huolellisesti pohtinut. En halua ihan suoranaisesti mainostaa, mutta voin hyvin vinkata jotain toimintaa tai tavaraa, jos ei se sodi arvojani vastaan ja jos oikeasti voin seistä sanojeni takana. Muuten pyrin olemaan mainitsematta mitään tuotenimiä tai vastaavia. Yhteen tarjoukseen suostuin, toisen ehdot eivät tuntuneet mielekkäiltä. Kolmas yhteistyöajatus on vielä hieman kesken. Tärkeää minusta joka tapauksessa on, että jos jotain mainostan, ilmoitan tekstissä selvästi, että kyse on kaupallisesta yhteistyöstä. 

Mutta ymmärrän myös, että omavaraisuudesta bloggaava ei ole firmojen suosikkikumppanien kärkikastia! Kirjoitelkaa silti rohkeasti, kaikki kasvisruokafirmat, viljelytarvikekauppiaat, kirjanmyyjät, tietokoneyritykset tai mitkä tahansa. Osaan kyllä tarvittaessa kieltäytyä ja vastaan nopeasti!