Suuntana omavaraisuus 3: Omavaraisuuden kasvattaminen

Maaliskuun Suuntana omavaraisuus -blogipäivitysten aiheeksi sovittiin nopealla varoitusajalla omavaraisuuden kasvattaminen. Aihe on tärkeä; syitä sen ajankohtaisuuteen ja merkityksellisyyteen ei varmaankaan tarvitse erikseen selostaa.

Tämän kirjoituksen lopussa on linkit muiden omavaraisuuskirjoittajien blogeihin. 

Kuten olen usein todennut, meidän elämämme täällä Solstrandissa on kaukana omavaraisuudesta. Silti pyrimme sitä kohti eri keinoin. Sama pyrkimys voi olla kenellä hyvänsä: jopa kaupungissa asuessa voi omavaraisuuttaan pyrkiä kasvattamaan. 

Oman ruoan kasvattaminen

Ensimmäisenä ja ehkä tärkeimpänä omavaraisuuden muotona mieleen tulee varmaan kaikille ruuan kasvattaminen itse. Sitä voi harjoittaa jopa kaupungeissa. Ruokaa voi kasvattaa rivitalon pihassa, katolla, kerrostalon parvekkeella tai jos sitäkään ei ole, niin ainakin ikkunalaudalla. Bokashi-kompostointi onnistuu niinikään kerrostalossakin.

Esimerkiksi hakusanoilla 'kaupunkiviljely' tai 'viljellään kaupungissa' löytyy upeaa tietoa kaupunkiviljelyn mahdollisuuksista.  

Helposti tulee ajateltua, että kaupungissahan on saasteita, ei siellä voi ruokaa kasvattaa. Mutta toki voi! Kyllä maaseudun pelloillakin traktorit liikkuvat ja moni pelto on vilkasliikenteisen tien reunalla. Tietysti ilman ja maaperän laatu toki vaihtelee kaupungin sisälläkin, ja saastuneimpia alueita kannattaa varmasti välttää. 

Maaseudulla kotitarveviljelyn luulisi olevan kaikille itsestään selvää. Mutta ei se ole. 
Todella toivoisin, että ihan jokainen kasvattaisi edes osan ruoastaan itse. Samalla oppii arvostamaan ruokaa ja viljelijän työtä. 


Villivihannekset

Ruoan voi myös kerätä suoraan luonnosta. Kaikkien kannattaisi kerätä paitsi marjoja ja sieniä myös niitä lukemattomia syötäviä viherkasveja, joita luonto on täynnään. Kyseessä ovat useimmiten rikkakasveiksi luokitellut, ihan yleiset kasvit, jotka eivät syötäväksi poimimalla vähene. 

Pientä opiskeluahan se tietysti vaatii. Voi aloittaa vähästä ja opiskella vaikkapa yhden villivihanneksen ja yhden sienilajin vuodessa. 

Siementen keruu

Yksi omavaraisen elämän olennaisuuksista, jotka meillä täällä Solstrandissa ovat huonolla tolalla, on siemenomavaraisuus. Olemme toistaiseksi olleet lähes tyystin ostosiementen varassa. Tähän täytyy tulla muutos! 

On alettava kerätä omaa siemenvarastoa. Yksi syy on myös siinä, että keräämällä siemenet omista kasveista tietää, että ne myös viihtyvät juuri omalla kasvuvyöhykkeellä ja oman pihan mikroilmastossa. Hukkaostoksilta vältytään.

Kannattaisi myös harrastaa siemenvaihtoa ja taimien vaihtoa. Sekä siemeniä että taimia tulee yleensä reippaasti yli oman tarpeen. Taimien pois heittämistä en sentään ole harrastanut: jostain on yleensä vielä löytynyt jokin nurkka, johon ylimääräiset taimet on voinut jättää, ellei niille tosiaan ole löytynyt ottajia. 

Säilöntä

Pakastaminen on helppoa, ja siksi se on hyvin monessa taloudessa syrjäyttänyt muut säilöntämenetelmät. Moni ei enää osaa säilöä muuten kuin laittamalla ruuat pakastimeen eikä ehkä edes tule ajatelleeksi, että on muitakin säilöntämenetelmiä, sellaisia jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Pakastinhan käyttää sähköä koko ajan; sähkökatkon tullessa pakastimen sisältö on akuutissa pilaantumisvaarassa.

On aika hurjaa, että monissa taloissa ei ole kellaria lainkaan. Se on suuri puute, mutta onneksi umpioidut säilykkeet säilyvät huoneenlämmössäkin. 

Hapattaminen on erityisen terveellinen tapa säilöä, eikä se kuluta energiaa kuin vedenkeiton verran. Hapantuotteet ovat ihan ehdottomia suoliston hyvinvoinnille, joten jokaisen kannattaisi opetella hapattamaan - ja tietysti myös pitämään hapantuotteiden mausta. 

Kuivattaminenkin on tuntunut monelta nykyihmiseltä unohtuneen. Parhaimmillaan kuivatus ei vaadi energiaa lainkaan: monia ruoka-aineita voi kuivattaa ihan ilmassa, tuulessa tai auringossakin. Kuivattaa voi kasviksia, juureksia, hedelmiä, lihaa, kalaa, sieniä, marjoja... Kuivattujen tuotteiden etuna on sekin, että ne menevät pieneen tilaan. Esimerkiksi kuivatut suppilovahverot voi murskata ihan hienoksi jauheeksi ja kuivatuista villivihanneksista voi murskata mainiota viherjauhetta. 

Energia

Harva Suomessa on omavarainen ruoan suhteen, mutta vielä harvempi energian. 
Kaikilla kannattaisi olla jonkinlainen tulisija, mutta eihän se kaikille ole mahdollista. Sen sijaan energian säästäminen on! Tuotettiinpa energia millä keinolla hyvänsä, sitä pitäisi käyttää mahdollisimman säästellen.

Kirjoitan varmasti jossain toisessa päivityksessä energiasäästövinkkejä. Niitä on vuosien varrella ehtinyt kertyä. Monet niistä ovat ihan yksinkertaisia, mutta niitä ei vain välttämättä tule ajatelleeksi niin kauan kuin energia on halpaa ja sen saamiseen ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. 

Varmuusvarastot

Valtion huoltovarmuusvarastossa on puutteensa, mutta niin on meidän itse kunkin omissakin varmuusvarastoissa. Tarkoitan siis kotivaraksi kutsuttua varastoa ruokaa ja juomaa, jonka pitäisi riittää vähintään 72 tunniksi. 

Kotivarassa pitäisi olla ainakin vettä, kasviksia, juureksia, säilykkeitä, säilyvää leipää, öljyä, hilloja, hiutaleita, pastaa ja pussikeittoja sekä kotieläinten ruokia, jos kotona on eläimiä. 

Lisäksi pitäisi muistaa varata muun muassa tarpeelliset lääkkeet, radio ja taskulamppu sekä paristot niihin. 

Netistä löytyy hyviä sivustoja, joista saa kattavia listoja kaikesta tarpeellisesta. Marttojen erinomainen sivu löytyy vaikkapa hakusanoilla Martat - kotivara. 


Säästäminen

Kaiken omavaraistelun ytimen voi tiivistää sanoihin Vähemmän on enemmän. Omavaraisuus ei ole mahdollista ilman, että luopuu mahdollisimman pitkälti kaikesta turhasta. Olisi pyrittävä säästämään kaikessa, missä vain voi. 

Omavaraistelija ei heitä mitään pois. Kaikkea voi käyttää jollain tapaa uudelleen joko sellaisenaan tai muokattuna. Tämä koskee siis ihan kaikkea: ruokaa, huonekaluja, kasveja, esineitä ja tavaroita ja eritoten vaatteita. 

Vaatehävikin vähentämiseen on valtavasti keinoja. Ei kenenkään tarvitse ostaa vuosittain useita uusia vaatekappaleita. Jos ei kestä käyttää samoja vaatteita päivästä toiseen, voi harrastaa vaatteiden vaihtamista kaveriporukassa tai vaikkapa sitten kirpparien kautta. Kunhan kirpputori ei vain olisi paikka, jonne voi dumpata entiset vaatteet ostaakseen itse uusia! 

Itselleni säästäminen lähes kaikessa on aina ollut itsestäänselvyys. Yksi, missä en kykene säästämiseen on ruoka. Siis syöminen - tiedän, että syön yli tarpeen. Mutta ruokahävikkiä minulta ei sentään juurikaan tule. Kompostiinkin meillä päätyy hyvin vähän mitään. 


Suuntana omavaraisuus -sarjaa luotsaa Satu Hiilloskorpi Tsajut-blogista apunaan Heikki Korkeala.
Tässä linkit muihin sarjan kirjoituksiin: 

Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/omavaraisemmaksi/

Kakskulma https://kakskulma.com/omalla-tavallaan-omavarainen

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/maaliskuu2022/

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2022/03/metsan-ja-suon-antimia.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/03/vinkkeja-omavaraisuuden-lisaamiseen.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/03/suuntana-omavaraisuus-3-omavaraisuuden.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2022-osa-3/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/vinkkejä-varautumiseen

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2022/03/miten-voisit-lisata-omavaraisuuttasi.html

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2022/03/suuntana-omavaraisempi-elama-2022.html

Caramellia https://caramellia.fi/maaliskuu2022

Varmuusvara https://varmuusvara.blogspot.com/2022/03/maaliskuun-ensimmainen-maanantai.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/03/suuntana-omavaraisuus-osa-3-voiko.html

Sanni ja farmi http://www.sannijafarmi.fi/2022/03/suuntana-omavaraisempi-elama-2022.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/03/unelmana-omavaraisempi-elama-miten.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/miten-lisata-omavaraisuutta/

Kasvuvyöhyke 5

Korpikuusen tila https://korpikuusentila.blogspot.com/2022/03/pienikin-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/03/07/maaliskuu-22-omavaraisuudesta/



Kommentit

  1. Täälläkin on kova pyrkimys siementen keruuseen. Nyt piäisikin testata muutamalla siemenellä, että nouseeko sieltä mitään.. Jefferyn siemen kirjaakaan ei saa mistään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kokeilu ei maksa mitään. Jos ei nouse, voi samaan purkkiin laittaa jotain muuta.

      Poista
  2. Meidän kylällä on ollut aina kesäkuun ensimmäisenä lauantaina taimienvaihtotapahtuma. Olen ilahduttanut paikallisia rouvia viemällä vaihtotapahtumaan säkitettyä hevosenlantaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau! Arvokkaat viemiset. Teillä siis on hevosia?

      Poista
  3. Olen yrittänyt mökillä säästää sähköä polttamalla puita puuhellassa ja pönttöuunissa. Sähkönkulutuksen olen saanut pienemmäksi, mutta kun hinta nousee, ei lasku pienene.
    Aiheuttamani pienhiukkaset eivät leviä pitkälle, koska mökki on keskellä metsää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienessä mökissä sähkönsäästökeinot voivat olla vähissä. Jotain sentään yleensä aina voi tehdä, ensimmäisenä tietysti eristäminen seinistä, ovista ja ikkunoista. Mattoja lattiaan ja paljon verhoja seinille ja ikkunoihin. Kirppareilta välillä löytyy!

      Poista
  4. Etikkaan säilöntä taitaa olla yksi helpoimpia ja samalla monipuolinen ja omaan makuun mukautettava keino. Vaihtoehtoja voi valita sen mukaan pitääkö enemmän esim. suolaisesta, makeasta vai tulisesta tuotteesta. Suolaaminenkin on vanha hyvä konsti, mutta liika suolan syönti ei ole tietenkään hyväksi.

    VastaaPoista
  5. Meillä on sähkökulutus noussut. Kiitos minun kotona oloni, ensin opiskeluiden ja nyt osittaisen työttömyyden vuoksi. Silti meillä menee sähköä vähemmän, kuin monilla muilla. Silti tämä mietityttää.
    Olen alkanut myös miettimään vaihtoehtoisia säilöntätapoja pakastamiselle. Viime syksynä umpioin tomaattikastiketta ja omenalohkoja. Ovat olleet todella herkullisia ja niitä aion tehdä jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Umpioit omenanlohkoja? Keitit ensin?
      Omenat voi myös kuivata. Jos ei ole kuivuria niin ihan nauhoihin ripustamalla. Meillä vain ei tullut käytettyä - jotkut syövät niitä sellaisinaan, jotkut keittävät keittoa.

      Poista
  6. Minulla on ihan sama juttu siementen kanssa, jonkin verran olen laittanut talteen omia siemeniä mutta silti mennään vielä ihan liiankin kanssa ostosiementen voimin. Tänä vuonna aion petrata tuolla osastolla oikein tuntuvasti ja tehdä kevään siemenhankintojakin omaa tulevaa siemenpankkia ajatellen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten pitäisi keksiä hyvä tapa säilyttää siemenet ja merkitä ne. Muuten käy köpelösti!
      Ideoita ja ehdotuksia otan mielelläni vastaan!

      Poista
    2. Kotivara on hyvä varasto ja selviytymiskeino monesta syystä. Jos vaikkapa koko perhe sairastuu, niin pärjätään alkuun oman kotivaran ansiosta. Täällä Kainuussa lumen aiheuttamien sähkökatkojen takia on kotivara ollut "kultaakin arvokkaampaa". Olikohan se toissa talvena, kun Puolangalla oli pitkiä ja monin tavoin elämää hankaloittavia sähkökatkoja. Niin siitä sähköstä aasinsiltaa pitkin toissa päivänä tulleeseen kaukolämpölaskuun. Ei muuten naurattanut, kun kirjekuoren avasin. Kyllä on lämmityskustannukset nousseet!

      Poista
    3. Meilläkin oli paljon sähkökatkoja, kerran yli kaksi vuorokautta. Sen jälkeen alettiin kaapeloida linjoja maan alle, ja nykyisin katkot ovat harvinaisempia, onneksi. Mutta varautua pitää!
      Meiltäkin on sentään 17 kilometriä kauppoihin, vaikka Kainuusta katsoen asumme ruuhka-Suomessa.

      Poista
  7. Kaupunkiviljelyä Pasilassa harjoittava Dodo ry on tehnyt mittauksia ja tullut lopputulokseen että jos kasvualusta on puhdas niin kaupungissa kasvatetut tuotteet ovat yhtä hyviä kuin maalla kasvatetut. Toki saastunutta kasvualustaa voi olla myös maalla, se ei ole vain kaupunkien ongelma.

    Vaatteiden kestossa eli laadussa on eroja. Puolisolla menee yhdet Varustelekan duunari housut vuodessa, tavalliset housut eivät kestä sitäkään. Toki raksalle jne tarkoitetut työvaatteet kestävät.

    Satu - Tsajut

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luokanopettajan vinkit

Kanojen ruokinnasta

Kehitteillä uutta yhteisöllisyyttä