On marraskuun ensimmäinen päivä, mutta puutarhasta löytyy yhä aamiaistarpeita.
Lassi käy päivittäin hakemassa tuoreita kasviksia ulkoa.
Paljain jaloin. Hänen mielestään siinä ei ole mitään ihmeellistä.
Minulla sen sijaan on sekä sukat että villasukat ja talvikengät, kun lähden koirien kanssa kävelylle.
Tänään lähdin kouluun lukumuoriksi. Se oli hauskaa! Lapset kuuntelivat hienosti ja juttelivat mukavia. Suurin osa heistä kuulemma lukee kirjoja kotonaankin. Mahtavaa!
Minulla oli mukanani neljä kirjaa joista valita. Yllätyksekseni molemmat kolmannet luokat halusivat, että luen omaa kirjaani Lähteen rannalla elämä. He kuuntelivat hyvin keskittyneesti ja olisivat ilmeisesti jaksaneet pidempäänkin. Molemmmissa luokissa jopa kysyttiin, mistä kirjan saisi itselleen, jotta voisi lukea sen kokonaan. Olin luullut kirjani sopivan pari vuotta vanhemmille - mutta onhan päähenkilö Iitakin vasta yhdeksän.
Ekaluokkalaisille en kuitenkaan edes tarjonnut omaa romaanini vaan luin eläintarinoita. Ei toiminut. Jaksaminen teki tiukkaa, vaikka minusta tarinat olivat ihan hauskasti kirjoitettuja.
Seuraavalla kerralla pitää varmaan ottaa mukaan ihan perinteisiä satuja pienimmille.
Vaikka enpä tiedä, josko hekin sittenkin kuuntelisivat mielellään elämästä sata vuotta sitten.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!