Kukaan tuskin voi olla tietämättä, että on sienten supervuosi. Mekin olemme poimineet suuret määrät eri sieniä, vaikka suppilovahveron, sen satoisimman, pääsato on vasta tulossa.
Sieniä ei kuitenkaan malta olla kuvaamatta. Siksi tämäkin blogi sekalaisista sienikuvista.
Yläkuvassa Lassi tutkii kääpää. Niitä emme toki kerää.
Rölli-kantarellipikkelsi on tämän syksyn villityksemme. Tattejakin olemme pikkelöineet, ehkä kokeilemme myös suppilovahveroita. Mausteena olemme kokeilleet laakerinlehteä, männynkäpysiirappia ja rosmariinia. Ehkä kokeilemme vielä myös kanelia ja inkivääriä.
Punikkitatteja.
En selvittänyt, mikä sieni tämä on. Kerro sinä!
Ja jokainenhan ymmärtää, että tuntemattomia sieniä ei poimita.
Minäkin poimin tämän vain kamerallani.
Suppilovahverosato on vasta tuloillaan.
Pienen metsäretken saalis. Tässä on helsinkiläistenkin sienikorit.
Suurin urakka odottaa aina kotona.
Löytäminen ja poiminta on ihanaa, putsaaminen ja säilöminen ei niinkään.
On kiva tietää, että suppilovahveroita ehtii poimia vielä pitkään.
Kyllä metsässäolo on kivaa ja vielä kun sieltä saa kotiintuotavaakin. Kova homma alkaa kun pitää putsata ja säilötä, mutta hieno rivi purkkeja talvenvaraksi antaa kyllä aikas hyvän olontunteen. Paljon ootte ahkeroineet !
VastaaPoistaKyllä, aikaa menee tuhottomasti. Mutta on mukavaa puuhastella radiota kuunnellen. Siinä on oma tunnelmansa.
PoistaOlen saanut ystävältäni Ullalalta joka jouluksi aivan taivaallista suppis-säilykettä! Ohjetta en tiedä, mutta maistuu meille ja vanhemmilleni erityisen hyvin! Terkuin Anne-Mari
VastaaPoistaNo täytyy tosiaan kokeilla suppilovahveroillakin.
PoistaTuo valkoinen lienee känsätuhkelo ensnäkemältä
VastaaPoistaMahtaako tuo arvuuttelija olla Terhikki?
PoistaEi oo
PoistaKänsätuhkeloksi sen minäkin luokittelisin.
VastaaPoistaJohanna S.
Samoin, mutten viitsinyt edes tarkastaa asiaa, kun tuo ulkonäkö vain herätti halun kuvata. Ei syntynyt halua laittaa tuota suuhun...
Poista