Suuntana omavaraisuus: lokakuu 2023

Omavaraisbloggareiden lokakuun yhteisaihe on Sadonkorjuun jälkeen. 
Aihe ei ole ihan ajankohtainen sikäli, että sadonkorjuu ei suinkaan ole vielä ohi. Kasvihuone tuottaa yhä satoa - ei paljon, mutta hieman tomaatteja ja kurkkuja siellä on, pesusienikurkut eivät ole vielä kypsiä ja mansikkakoiso tuottaa hedelmää täyttä päätä. Chileistäkin suurin osa on vielä raakoja. 

Perunat, porkkanat, palsternakat ja punajuuret ovat yhä maassa. 
Kesäkurpitsat kasvavat täyttä häkää, vaikka tietysti niitä kuten kaikkea muutakin on jo paljon syöty. 

Mustikoita tuskin enää poimimme, mutta puolukkaan on päästävä. 
Sieniä on poimittu hurjat määrät, mutta suppilovahveroiden pääsato on vasta tuloillaan. 
Peuran- ja hirvenlihaurakka on kokonaan vasta edessä. 

Yläkuvassa on juureslaatikoita, jotka on tuotu kellarista ja pesty. Ne ovat katoksessa kuivumassa.
Noissa laatikoissa säilömme juurekset kellarissa. 
Paljon on jo säilöttykin. 
Purkkeja on kellarissa ja jääkaapissa. Hapankurkkuja ja kurkkusalaattia on eniten, kymmeniä kiloja.
Sienistä suurin osa kuivataan ja säilötään jauheena, jolloin ne menevät pieneen tilaan. 
Osa säilyy huoneenlämmössäkin ja näitä superhygieenisesti säilöttyjä on verannalla. 
Omaan käyttöön tulevien kurkku- ym. säilykkeiden purkkeja emme desinfioi ennen täyttöä, pesemme vain muuten hyvin. Etikkasäilykkeet säilyvät kyllä. 
Kaikki tietävät, että nyt on sienten supervuosi. Kantarelleja, tatteja, mustatorvisieniä... olisipa puolukkaakin yhtä hyvin. Olemme syöneet myös rouskuja ja orakkaita. 
Pikkelöidyt tatit ja kantarellit ovat tämän syksyn villityksemme. Eilen käytimme mausteena toiseen satsiin männynkäpysiirappia, toiseen rosmariinia. 
Etikkasäilykkeet tarvitsevat kantta suojaamaan paperin. Tuppaan aina unohtamaan leikata niitä etukäteen kauniiksi, jälkikäteen se ei enää onnistu. 
Metsässä on ihanaa. 
Kesäkurpitsaa tulee yhä valtavaa vauhtia. Noita jättejä on jo parikymmentä, vaikka niitä jatkuvasti syödäänkin. Onneksi nuo, joiden on annettu kasvaa kypsiksi, säilyvät kyllä hyvin ja pitkään. Tuo keltainen on kiinteää ja kovakuorista, joten se säilyy sikälikin. Emme ole kokeilleet sen pikkelöintiä, varmaan onnistuisi hyvin sekin. 
Avomaalle on kylväytynyt vähän tomaattia, mutta eihän se siinä onnistu. Täällä on perunaruttoa, josta ei oikeastaan ole muuta harmia kuin se, että tomaattien ulkokasvatus ei onnistu. Tomaatit mustuvat ennen kuin ehtivät kypsyä. Sen sijaan peruna säilyy kyllä maan alla, kunhan leikkaa varret siinä vaiheessa kun rutto alkaa niissä näkyä. Tietenkään se ei enää kasva sen jälkeen kun varret on leikattu, mutta ainakin tänä vuonna mukulamme ovat niin valtavia, ettei niiden oikeastaan tarvitsisikaan kasvaa. 
Sipulisato on korjattu ja kuivattukin jo. Tässä on menossa siistiminen ja lajittelu kuivatuksen jälkeen. Valkosipulit nostettiin maasta jo elokuussa. 
Hyviä sipuleita. Osa on pientä, mutta sato on ihan mukava kuitenkin. 
Tämä oli siis lokakuun Suuntana omavaraisuus -yhteisbloggaus. Kirjoitamme kunkin kuukauden ensimmäiseksi maanantaiksi yhdessä sovitusta aiheesta. Sarjaa luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi) . Käy lukemassa myös muiden päivitykset aiheesta! Tässä suorat linkit niihin: 


Kommentit

  1. Ihailtavat määrät herkkuja talvea varten <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika Tudeer3.10.23

      Kiitos! Toivottavasti ei ala kurkkusalaatti kyllästyttää... se on ihan älyttömän hyvää, mutta ehkä siitäkin voi saada tarpeekseen. Onneksi on muutakin sorttia, jos haluaa vaihtelua.

      Poista
  2. Vau mikä määrä sipuleita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika Tudeer3.10.23

      Sipulisato oli tänä vuonna tosiaan hyvä. Valkosipuleitakin tuli ihan mukavasti, tuossa on tietysti vain pienenpieni osa niistä.

      Poista
  3. Pelkäsin, ettei puolukkaa tule, mutta ihan hienosti sitä on löytynyt. Vielä odotan karpaloiden kypsymistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika Tudeer3.10.23

      Aivan samat tunnelmat täällä! Paitsi että puolukkaa on näillä seuduin ylipäänsä harmillisen vähän, ja isommat karpalosaaliitkin täytyy hakea automatkan päästä.

      Poista
  4. Aivan huikea sato teillä! En malta odottaa että saadaan meidän maakellari kuntoon niin tulisi meillekin paremmin tilaa säilyttää satoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika Tudeer3.10.23

      Kellari on kyllä ihana ja melkoisen välttämätön.

      Poista
  5. Kiitoksia etikkasäilykevinkistä (paperi kannen alle)! Miten iso teidän kasvimaa on? Sadon perusteella vaikuttaa isolta alueelta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika Tudeer7.10.23

      Kuvat taitavat valehdella... meillä on ihan pienet tilukset. Lassi on hartiavoimin raivannut viljelykäyttöön suunnilleen kaikki mahdolliset paikat, silti jäljellä on rantaa, metsää, kalliota, tietä... Siis oikeasti tonttimme on alle puolen hehtaarin kokoinen.

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista!