Haukipihvejä ja murskapottuja

Enpä olekaan vähään aikaan tehnyt ruokablogia. Nyt esittelen tämänpäiväisen arkiruoan.
Usein sanotaan  että ateriassa pitäisi aina olla vähintään kolmea eri väriä. Se on ehkä aika hyvä ohje, jos ruoka muuten olisi vain ranskanperunankeltaista ja pihvinruskeaa. Minua kuitenkin viehätti tämänpäiväisessä ateriassamme juuri erilaiset vihreän ja keltaisen sävyt. No, jos ajatellaan, että tuossa olisi ruskeaakin, niin sittenhän siinä jo olisikin kolme väriä. Yleensä meillä on kyllä paljon enemmän, näin talvisaikaan ollaan säilykkeiden varassa. 

Mutta pidin nimenomaan tuosta yhtenäisestä värikokonaisuudesta tällä kertaa. Jonkun toisen mielestä kokonaisuus ei ehkä ole ollenkaan herkullisen näköinen, mutta ei sen väliä.

Toinen, vastikään kuulemani nyrkkisääntö on, että pitäisi syödä vähintään 30 eri ruoka-ainetta. En muista oliko se päivässä vai viikossa. 30 eri ruoka-ainetta päivässä on aika tavalla, laskekaapa vaikka. Tässä ateriassa on korkeintaan puolet siitä, vaikka siinä on kurkkua (hapatettuna ja tuossa lisukkeessa), kaalia, tattaria, tyrniä, tomaattia, inkivääriä, etikkaa (ne tuossa lisukkeessa), sipulia ja valkosipulia ja suolaa (kaikissa osissa), haukea, kananmunaa, chiliä (sitä on myös lisukkeissa), currya, mustapippuria, öljyä, voita (nämä haukipihveissä) ja sitten noissa murskapotuissa perunaa ja juustoa. Sitten on vielä Kiitolaukka-lisuketta, jossa on valkosipulinskeippejä ja yhtä ja toista jo mainittua. 

Haukipihvien hauki on lähijärveltä, lähes kaikki muu täältä omalta tilalta. 
Poikkeuksena suola, pippuri, tattari, tomaatti (omat loppu, tämä on purkista), etikka, suola ja öljy. 
Eli aika paljon on sellaistakin, mitä ei omalta tilalta saa.

Haukipihveissä voisi käyttää myös tilliä, mutta sitä ei nyt ollut. 
Kiinnostaako jotakuta, miten nuo haukipihvit on tehty? No nopeasti: freesataan pannulla öljy-voiseoksessa sipuli, valkosipuli, chili, curry ja mustapippuri. Kala paloitellaan pieneksi ja sekoitetaan freesattujen joukkoon kananmunan ja suolan kera. Surrautetaan sauvasekoittimella ja ehkä vielä lusikallakin ja paistetaan pihveinä kuumalla pannulla. 
Murskapotut, mössöpotut, miksi näitä kutsuisi?
Keitetyt, yli jääneet perunat painetaan nuijalla littanaksi (ei täysin). Päälle valkosipulia, ehkä tavallista sipulia, suolaa, pippuria ja jotain yrttiä. Ylimmäs juustoa. Sitten paisto kuumassa uunissa pellillä, kunnes juusto on sulanut ja perunat ovat lämpimiä. 

Siinä siis oli tämänpäiväinen ateriamme. 
Lisukkeina söin Lassin hapattamaa kurkkua, Kiitolaukka-hilloketta ja Lassin salaattia, sítä jota hän syö aamiaiseksi ja minä ruoan kanssa. Resepti löytyy tästä blogista. 

Hyvää oli.  

Kommentit

  1. unelmikko20.11.23

    Kyllä siinä on minunkin lempivärejäni, metsän omia murrettuja sävyjä ja makujakin monenlaisia. Valkosipuli, silloin kun saan sitä syödä, haukea, jota käytän. Kurkkuja syön jatkuvasti, ennen tein ite säilöten suuria määriä, nyt melkein ostosessa. Murskapottui eri makuversiolla muffinivuokapellillä. On Teillä ihan hyvännäköinen ja varmasti hyvänmakuinen setti tuossa näyttää muillekin. Kivoja nää ruokapostauksesi.

    VastaaPoista
  2. Haukipihvit ovat kyllä hyviä, harvoin vaan niitä jaksaa tehdä. Minä pyörittelen joskus pihvit vielä korppujauhoissa, niin paistaessa tulee kiva rapea pinta. Kuorrutettuna näitä syö myös poika, joka ei syö kalaa... 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä! Miksi ihmeessä poika ei syö kalaa?

      Poista
  3. Meillä 4-vuotias on vähän nirso ruokien suhteen. Kalaa kuitenkin maistellaan lähes viikottain ja nyt on jo oppinut tykkäämään kalasta leivitettynä. Toivotaan, että makumaailma laajenee pikku hiljaa... 🙂

    VastaaPoista
  4. Anonyymi20.11.23

    On teillä hyvät ruoat! saisikohan noita kokeiltua joskus. Yleensä vain lätkäisen haukifileet pannulle semmoisenaan tai vähän korppujauhoa sirottelen, ja siinä se. Hyvää on, mutta voisi muutakin vaihteeksi kokeilla.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista!