Tämän kuukauden omavaraistelijoiden yhteisbloggauksen aihe on niksit.
Ihan välttämättä kuvassa olevien kirjojen kaltaisista nikseistä ei ole kyse, mutta hienoja kirjoja nuo ovat -- yli puolen vuosisadan takaa. Olen niitä välillä yrittänyt lueskella, mutta varsinaisia omavaraisuuteen liittyviä juttuja en niistä ole löytänyt.
Olen yrittänyt löytää mieleni sopukoista tähän omavaraiseen elämään liittyviä niksejä,
mutta mitään ei oikein ole tullut mieleen. Tämä meidän elämäntapamme tuntuu ehkä jotenkin itsestään selvälle itsellemme niin, etten osaa mitään erikseen mainita.
Yksi olennainen sentään:
on turhaa tuhlata voimia, aikaa, tilaa, lannoitteita ja kenties rahaakin kukkapenkkeihin.
Hyötykasvit ovat vähintään yhtä kauniita kuin kesäkukat ja perennat.
Kun muutin Solstrandiin, ajattelin että tietysti tänne pitää perustaa kukkapenkkejä. Tosin niitä oli ollut jo ennestään: täällä rehotti laaja kurttulehtiruusukasvusto ja lupiineja kasvoi joka paikassa.
Lisäksi oli isokiertoa, orapihlajaa ynnä muuta riesaa.
Eli täällä oli innokkaasti harrastettu niin kutsuttua puutarhanhoitoa, ja siitä me nyt saimme kärsiä.
Pahimmista riesoista olemme päässeet eroon, mutta muukin kukkienhoito on saanut väistyä hyötykasvien kasvattamisen tieltä. Pitkä kukkapenkki toki yhä on olemassa, mutta en hoida sitä. Siinä saavat menestyä ne kasvit, jotka siinä menestyvät (leviämättä liikaa).
Puita ja pensaita hankkiessa kannattaa myös suosia hyötypuita: omenia, mustamarja-aroniaa, rusotuomipihlajaa, marjapensaita, päärynää... Viiniköynnöskin viihtyy ainakin eteläisessä Suomessa jopa ulkosalla, vaikka talvet saattavat välillä koitua kohtaloksi.
Kauniita kukkia on luonnossakin. Suurin osa pihastamme on luonnontilassa, siis se osa, jossa ei ole hyötykasviviljelyä. Luonnonkasveista nautin vähintään siinä määrin kuin kasvatetuista, usein enemmänkin. Sisällä sitten on ihan ruukkukasveja.
Niin kauniita kuin ne lupiinit ja isokierrot ovatkaan! Ja helppoja kasvatettavia kuten kurtturuusukin. Olen usein miettinyt, monikohan nykyajan ihastelluista puutarhakasveista on tulevaisuudessa riesa, jonka levittämistä sitten aikanaan päivitellään.
Sitten tämän hetken kuulumisiin.
Vielä emme ole ryhtyneet esikasvatuspuuhiin, mutta ihan pian on sen aika.
Viime viikonlopun vietin Aulangolla eläinsuojeluneuvojien koulutuspäivillä.
Sieltä tämä hevoskuva, oli ihanaa käydä Aulangon ratsastustallilla hevosia katsomassa.
 |
Kuva on Kauko Sundbergin kokoelmista. Se ei ole ihan vuodelta 1923
vaan parikymmentä vuotta myöhemmältä ajalta. |
Muuten aika on kulunut kirjan viimeistelyssä. Kirjani kertoo vuodesta 1923 ja liittyy sisällöltään paljolti näihin omavaraisteluasioihinkin. Puodillakin siinä käydään, mutta sieltä ostetaan lähinnä tupakkaa ja sanomalehtiä. Ruuat ja vaatteet tehdään itse.
Keskiviikkona lähetin käsikirjoituksen kustantajalle. Kirja ilmestyy äänikirjana elokuun alussa ja sen nimi tulee olemaan Lähteen rannalla elämä. Nimi on siis sama kuin vuonna 2019 ilmestyneellä pienoisromaanillani, vaikka kyse on uudesta, laajemmasta teoksesta.
Lassi, siis mieheni, sen sijaan keskittyy musiikkiin.
Hän soittaa tätä nykyä kolmessa yhtyeessä, joista yksi on kuvan kolmimiehinen Warren Woima. Warren Woima esittää hilpeää äijämusiikkia, sellaista mitä Lassi ei aiemmin olisi osannut kuvitella soittavansa. Nyt hän on siitäkin innostunut. He tekivät juuri Spotifyhin kolme kappaletta. Sitä varten kävin ottamassa valokuvia, joista yksi on tämä ylläoleva. Lassi on tuo vasemmanpuoleinen.
Muut Lassin bändit ovat Jytäpopparit, jonka genre(t) on helppo arvata
ja rajumpaa rokkia soittava I.N.K.
***
Tämä oli siis kuukausittainen Suuntana omavaraisuus -bloggaukseni. Käy lukemassa myös muiden blogeja, alla suorat linkit niihin. Sarjaa luotsaa Satu Tsajut-blogista ja Korkealan Heikki.
Minulta löytyy myös näitä vanhoja kodinhoito-oppaita, emännän niksikirjoja ja muita, ovat kyllä hauskoja luettavia!
VastaaPoistaMeilläkin iso osa pihaa luonnontilassa ja luontohan on pullollaan kauniita kukkia. Toki, en malta laittaa niitä tiettyjä kukkia tulemaan joka vuosi, mutta perennat loistavat kyllä poissaolollaan.
VastaaPoistaHelsingin Yliopiston Viikin kampuksen kirjasto tyhjensi vanhoja varastojaan ja niitä sai ostaa eurolla. Ostin nimenomaan näitä vanhoja oppaita emännille ja kotitalouteen. On tavattoman hauska lukea ohjeita, jotka tulevat nykyään somessa vastaan ns. uusina oivalluksina. Ennen oli pakko olla omavarainen monessa asiassa, koska joko kaupasta ei saanut tai ei ollut rahaa. Hauskaa, että omavaraistelubloggaajissa on todella monta, jotka tekevät tai ovat tehneet kirjoja. Hatunnosto teille kaikille.
VastaaPoistaAivan niin! Kukkapenkki on turhake, ellei siinä kasva erityisen hyviä mehikasveja kuten horsmaa ja vadelmaa!
VastaaPoistaMinä pidän kukista. Mutta olen myös miettinyt, kun viime kesänä oli unokkoa, että sainko kaikki siemenkodat kerättyä pois, siitä voisi tulla myöhemmin ongelma ja vieraslaji. Luonnonkukat saa meillä rehottaa ihan vapaana 😊. Kirja kuulostaa mielenkiintoiselta, olen kerännyt itselle kaikkia vanhoja esim. Emännän tietokirjoja, ihan käyttökelpoisia monet neuvot vielä tänä päivänä.
VastaaPoistaItse en pidä kukkapenkkiä turhana ajan ja vaivan tuhlauksena. Riippuu sitäpaitsi paljon niistä kukista paljonko vaivaa sen eteen joutuu näkemään. Valitsemalla kestäviä perinneperennoja ja maatiaislajikkeita ei tarvitse tuhlata mitään. Ja osa koristekasveistahan on myös syötäviä kuten perinteiset pensasruusut, väriminttu, kuunliljat ja isomaksaruoho. Ja sitten on vielä ne koristekasvit joita voi hyödyntää muilla tavoin kuten rohtosuopayrtti joka käy pesuaineeksi, tuoksumatara joka sopii hajusteeksi, vuorenkilpi joka käy sekä teeksi että värjäykseen jne. Itse tykkään yhdistää kukkapenkkiin sekä pelkkiä koristekasveja, että sellaisia kasveja joilla on käyttöä joko ruokalautasella, rohdoksena tai muullatavoin.
VastaaPoistaOlen sitä mieltä, että pölyttäjät tarvitsevat luonnonkukkien lisäksi muitakin kukkia esim. keväällä kun pajujen lisäksi muita kukkia ei olen tai syksyllä. Omalla pihallani riesaksi on muodostumassa sormustinkukka, jota ilmestyy kaikkialle. Siirtelen niitä paikasta toiseen.
VastaaPoistaOlen kukissa yrittänyt panostaa aikaisiin ja varsinkin myöhäisiin kukkioihin. Mutta muuten en enään jaksa ja kykene perennapenkkejä hoitamaan.
VastaaPoista