Suuntana omavaraisuus 13: Uuden vuoden alkaessa

Uusi vuosi alkaa myös omavaraisuusblogeissa. Osallistun tähän omavaraistelijoiden blogiryhmittymään nyt toista vuotta. Meillä on kuukausittain yhteiset aiheet, joista kirjoitamme ja julkaisemme päivityksen kunkin kuun ensimmäisenä maanantaina kello 9. 

Tälläkin kertaa aihe on monitahoinen. Pitäisi esitellä itsensä ja toimintansa. Toinen osa kuukausiaihetta on lämpö, kolmas vuosikello ja omat suunnitelmat alkavalle vuodelle. 

 #suuntanaomavaraisuus -postauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi).

Olen Marika Tudeer Lopen Pilpalasta Solstrandin tilalta. Minusta ja miehestäni Lassista voi lukea meidän kotisivuilta www.tudeer.fi . Turhaan minä samoja asioita tässä toistelen.  

***

Aurinkokeräimet ovat autokatoksen katolla. 
Joulukuun ajan minulla oli tässä blogissa joulukalenteri, jonka päivittäisissä luukuissa oli aina jokin kysymys, yleensä talveen ja meidän tilaan liittyvä. Aatonaaton kysymys liittyi tämänkertaiseen omavaraisbloggaukseen eli lämmitykseen. Oikeat vastaukset paljastin tapaninpäivänä, ja tuon kysymyksen osalta vastaus tulee tässä: 

23. Mikä tai mitkä seuraavista lämmitysmuodoista ei ole käytössä Solstrandissa?

Selostan kohta kohdalta. 
a) aurinkokeräin 
Tämähän meillä ilman muuta on. Moni luulee autokatoksen päällä olevia systeemejä aurinkopaneeleiksi, mutta kyllä ne ovat keräimet. Niillä lämpiää Solstrandin käyttövesi. 
b) ilmalämpöpumppu
Ilmalämpöpumppu meillä on alatalossa, Lassin verstaassa, joka toimii myös valkosipulikuivaamona. Läheskään aina se ei ole päällä. 
c) öljy
Tänne muuttaessamme lämmitys perustui pitkälti öljyyn, vaikka keskuslämmityskattilassa oli mahdollisuus käyttää myös puuta. Öljyä on vielä hiukan jäljellä, koska sitä ei viime vuosina ole käytetty juuri lainkaan, mutta täysin mahdollista sen käyttö edelleen olisi. 
d) tuloilman maalämmitys 
Tämä on Lassin itse kehittelemä systeemi. 
Maan alla kulkee ilmaputkia, joissa taloon tuleva ilma lämpiää. 
e) tuulivoima
Tuulivoimaakin meille on harkittu. Pienen voimalan pitäisi kuitenkin olla mäen päällä, joka ei enää ole meidän aluettamme. Lisäksi sen tieltä pitäisi varmaan hakata puita. Kokonaisuudessaan järjestelmä ei varmastikaan olisi mitenkään kannattava. (Jos käyttäisimme sähköä lämmitykseen, olisi tuulivoima toki välillisesti käytössä sitä kautta. Se on kuitenkin niin pieni osuus, että luokittelin tämän toiseksi vääristä (eli oikeista) vastauksista.) 
f) maalämpöpumppu
Maalämpö on ollut Solstrandissa käytössä jo useita vuosia. 
g) suora sähkölämmitys (lämpöpatterit)
Meillä on muutama lämpöpatteri, joita olemme joskus käyttäneet alatalossa ennen vieraiden yöpymistä sekä kasvihuoneessa myöhään syksyllä, jos hallayö on uhannut. 
h) vesivoima
Vesivoimaakin on meille harkittu: onhan pihassa koski. Kosken virtaama eli voima on kuitenkin niin pieni ja joki on siinä niin matala, ettei vesivoimala siihen varmastikaan voisi onnistua. Lisäksi se tietysti pilaisi meidän maisemamme. (Kosken kuva löytyy esimerkiksi kalenteriluukusta nro 25.) 
i) puu
Kuten kohdassa c) kävi ilmi, meillä on pannuhuoneessa puukattila. Siellä on tuli tälläkin hetkellä, joulupäivän aamuna, kun pakkasta on ulkona toistakymmentä astetta. 
Solstrand on ollut ensimmäisiä taloja, joissa on ollut keskuslämmitys. Talo on rakennettu vuonna 1929, ja talon on suunnitellut arkkitehti Jalmari Peltonen, josta myöhemmin tuli mm. Maatilahallituksen yliarkkitehti. Se selittää moisen edistyksellisyyden. Maalämmön tullessa 2010-luvulla suurin osa vanhoista pattereista jouduttiin valitettavasti uusimaan. 

Oikeat vastaukset olivat - siis ne vaihtoehdot, joita Solstrandissa ei ole käytössä - 
e ja h eli tuuli- ja vesivoima. 


***
Kyselin Lassilta, mitä suunnitelmia meillä on. Ei kuulemma mitään. Asiat menevät niin kuin menevät. Niin se taitaa olla. Ei meillä ole mitään erikseen tehtyä saati kirjattua vuosikelloa tai vuosisuunnitelmia viljelyiden tai minkään muunkaan suhteen. Lassilla on tietysti päässään asiat, jotka kulloinkin pitää hoitaa. Luonto sanelee pitkälti ajankäytön. Kun tulee lunta, on tehtävä lumitöitä, kun puu kaatuu, tulee puutöitä, kun pöllit ovat kuivuneet, pääsee halonhakkuuseen, istutukset tehdään kun lämpötila sallii, sadonkorjuun aika on silloin, kun sato on kypsä tai halla uhkaa... 
Näin meillä eletään - niin kuin on Suomessa eletty vuosisatain ajan. 
Tietysti on osattava myös ennakoida. Siemenet laitetaan esikasvatukseen jo kauan ennen kuin edes lumi on sulanut saati että maa tai edes kasvihuone on riittävän lämmin kasvulle. Niinpä pian alkaa siemenpussien hypistely ja mahdollisesti uusien siementen hankinta. 
Viime kesänä valmistui uusi kasvihuone, joka hyödyntää maalämpöä. Siinä on siis ns. ground-to-air-ilmakiertosysteemi, jonka ansiosta kasvukausi pitenee molemmista päistä. Se aikaistaa taimien vientiä kasvihuoneeseen ja siementen suorakylvöä sinne. 
Kasvihuoneen rakentaminen oli hurja projekti, josta löydät päivä päivältä etenevän kuvauksen tästä blogista hakusanalla kasvihuoneprojekti. (Haku tapahtuu tuosta oikealla yläkulmassa olevasta suurennuslasikentästä.) 
***

Tänään on uuden vuoden 2023 ensimmäinen päivä. Uusi vuosi otettiin vastaan hyvien ystävien seurassa. Yöruokailu puolenyön jälkeen vei pitkälle pikkutunneille, joten tänään on hieman väsynyt olo. 
Toinen syy siihen, etten aio tähän päivitykseen käyttää kovin pitkää aikaa on se, että olen jo aikaa sitten päättänyt aloittaa uuden romaanini kirjoittamisen vuoden 2023 alussa. Ja sehän on siis tänään! Minun on siis vielä kirjoitettava edes yhden sivun verran tekstiä, joka toki on muhinut päässäni jo pitkään. 
Siinä onkin yksi suunnitelma tälle vuodelle: romaanin kirjoittaminen. Se tosin ei varsinaisesti liity omavaraisuuteen. Toisaalta kirja sijoittuu vuoteen 1925, jolloin maalaiselämä oli pakosta pitkälti omavaraista. 
Uutta romaania pohjustavaa Lähteen rannalla elämä -teosta on muuten yhä saatavissa. Tässä vaiheessa loppujen kirjojen hinnan saa ostaja itse päättää, ja kaikki myyntitulot menevät kodittomien koirien hyväksi. Laita siis viestiä, jos haluat kirjan lukea. Aika monesta kirjastosta se kyllä löytyy, suosittelen lainausta. 
***
Tämän blogin kuvat ovat viime vuoden puolelta.
Eilen lämpötila nousi plussan puolelle ja maisema on taas harmaampi. Tosin tänään jälleen pakastaa. 


Totuttuun tapaan yhteisbloggausten lopussa on linkit muiden omavaraisbloggaajien päivityksiin. Käy lukemassa myös niitä ja muista, että me kaikki ilahdumme kommenteista! (Ihanan moni lukija oppi joulukalenterini myötä laittamaan nimensä kommentteihin: senhän voi lisätä vaikka kommentin loppuun, jos muuten nimen näkyviin saanti tuntuu hankalalta.)



Kommentit

  1. En ole huomannut aiemmin tuota kasvihuoneprojektianne, täytyykin tutustua siihen. Mukavaa alkanutta vuotta.

    Satu - Tsajut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika Tudeer2.1.23

      Kiitos! Kyllä, se oli aikamoinen projekti. Ja koska se oli pitkä hanke, sitä dokumentoiva päivityssarjakin on pitkä, 10 osaa. Mutta etupäässä se on kuvia, joten nopeasti se on selattu läpi kuitenkin :)

      Poista
  2. Maijalan Anna2.1.23

    Kasvihuoneprojekti kuulostaa kyllä todella kiinnostavalta! Varsinkin kun oma on tänä vuonna suunnitteluasteella, on kaikista vinkeistä ja kokemuksista hyötyä

    VastaaPoista
  3. Olipa kiinnostava lukea eri lämmitysmuodoista. Eri vaihtoehdot kiinnostavat näinä erikoisina aikoina. Ja tuohon kasvihuoneprojektiin täytyy myös perehtyä tarkemmin!

    VastaaPoista
  4. Tuosta maalämmön hyödyntämisestä noin olisi kiva lukea lisää. Olen pyöritellyt erilaisia viilennys/lämmitys ilmaputkistoja kasvihuoneen lämmön tasoittamiseksi mutta se toimivuus ja putkiston koko on sitten vielä laskematta.

    VastaaPoista
  5. Ah joo, rakentamisesta löytyy täältä blogista 11 päivitystä hakusanalla kasvihuoneprojekti, mutta se varsinainen selonteko itse systeemistä onkin tekemättä. Kertokaa, mitä kaikkea tahdotte tietää, niin jossain vaiheessa teen aiheesta päivityksen Lassin avustuksella. Se sopisikin kevääseen.

    VastaaPoista
  6. Kiinostavaa, miten monesta eri lähteestä teillä saadaan energiaa. Myös kasvihuoneprojekti kiinnostaa, täytyykin käydä lukemassa :)

    VastaaPoista
  7. Kirjan tekeminen on ihmisen parasta aikaa! Onnittelut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika Tudeer6.1.23

      Kiitos! Tämä on ihanaa ja kamalaa yhtaikaa. Monta pulmaa ratkaistavana, aikaa kuluu ja ajatukset pyörivät kirjassa koko ajan. Pelkään, että yhtäkkiä kyllästyn koko tekemiseen enkä enää halua kuullakaan 1920-luvusta, Högforsista ja yhteiskoulujen alkuajoista. Toistaiseksi intoa riittää, mutta kannustusta tarvitsen varmaan vielä moneen kertaan. Siis kiitän!

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista!