Yhdysvaltalaisen Sigrid Nunezin kirja Paras ystävä on selkeä ja vaikea. Se on täynnä ristiriitoja. Ainakin minulle.
Kirja on helppolukuinen ja arkinen, mutta syvällinen ja viisas. Se on
lyhyehkö, nopeasti kuunneltu tai luettu, mutta sen sisäistämiseen ja sulatteluun
kuluu paljon aikaa.
Se kertoo koirasta eikä kerro koirasta.
Siinä on tanskandoggi, paitsi ettei olekaan. Siinä on ehkä
kääpiömäyräkoira, muttei kuitenkaan.
Se kertoo kirjoittamisesta ja kirjoittamisen tärkeydestä ja
siitä, miten mieletöntä, turhaa ja moraalitonta kirjoittaminen on. Se kertoo
siitä, miten kirjoittamalla muistamme ja siitä, että kirjoittaminen saa meidät
unohtamaan kokonaan, samalla tavalla kuin valokuvien ottaminen.
Se kertoo kirjailijuudesta ja siitä, miten järjetöntä on
haluta kirjailijaksi.
Se kertoo ystävästä, joka tappoi itsensä, mutta joka ei
kuollut.
Se kertoo naisesta, joka otti koiran ja menetti sen vuoksi asuntonsa,
muttei menettänytkään.
Kirja on haikea ja surullinen, paitsi että se on tyyni,
rauhallinen ja hauska.
Se on lohduton. Vai onko se sittenkin lohdullinen?
Se kertoo, miten raadollisia ja typeriä ihmiset ovat. Minähenkilö
on itsekäs ja mustasukkainen, hän on rakastava, älykäs, huolehtiva ja analyyttinen.
Ihmiset hänen ympärillään ovat inhimillisiä ja hyväntahtoisia, he ovat raivostuttavia
ja toimivat väärin.
Kirja kertoo älykkäistä ja menestyvistä ihmisistä, jotka
ovat naurettavia ja itsetuhoisia epäonnistujia. Se kuvaa opiskelijoita, jotka
ovat tietämättömiä, kapeakatseisia ja osaamattomia, ja heidän opettajiaan,
jotka ovat kateellisia, kilpailevia ja kyynisiä. Kaiken tämän se tekee
lämpimästi ja osaaottavasti.
En varauksetta pidä kirjasta. Se on parasta mitä olen äänikirjapalvelusta löytänyt.
Ellei ota huomioon niitä muita.
Ei kirjoja voi asettaa paremmuusjärjestykseen. Tämä on yksi parhaista.
Suosittelen sen lukemista. Ei, älä lue sitä.
Lue sittenkin.
- Sigrid Nunez: Paras ystävä
- Yhdysvaltalainen alkuteos: The Friend
- Englannista suomentanut Kristiina Drews
- 250 s.
- Julkaistu tammikuussa 2024
Kiitos tästä blogistasi, joka elähdytti ja innosti ajattelemaan.
VastaaPoistaKiitos! Se oli se kirja, joka innosti ajattelemaan ja kirjoittamaan.
PoistaTarkoitan, että innostaminen oli kirjan ansiota enemmän kuin minun.
PoistaPaikoitellen oikeasti ajattelin, että en voi kannustaa ketään lukemaan tuota kirjaa. Se oli hyvä kirja.
VastaaPoistaVaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta kirjalta, kun on nuo ristiriidat. Hyvää arkea pääsiäisen jälkeen!
VastaaPoistaTuo Anonyymi on minä Marja 50+ eloa ja oloa.
VastaaPoistaHauskaa että kommentoit ja mukavaa kun lisäsit nimen. - Minä(kään?) en keksi, miten pöytäkoneen saisi tietämään, että minä olen minä, joudun aina erikseen lisäämään nimen ja usein se unohtuu. Kännykkä kyllä laittaa kommentit suoraan minun nimiini.
PoistaPitääkin käydä lukemassa sinun blogiasi taas myös.