Kirppikset ovat kivoja. Parasta on, ettei koskaan tiedä, mitä sattuu löytämään.
Eilen täällä meidän kunnassa vietettiin toista kirppiskiertuepäivää. Idea on sama kuin Siivouspäivissä: kuka tahansa voi perustaa kirppiksen omalle pihalleen tai mihin vain tahtoo, ja markkinointia hoidetaan keskitetysti. Lopella oli 41 kohdetta, joista monissa oli useampia myyjiä.
Timo Heinonen oli jaksanut tämän tapahtuman organisoida, kiitos siitä hänelle! On siinä aika iso työ kuitenkin koota kaikki tiedot yhteen ja jakaa niitä. Kukin myyjä tietysti itse vastasi omista pisteistään ja siitä, mitä asiasta ilmoittelee. Moni oli lyönyt hynttyyt yhteen naapurin tai muun kyläläisen kanssa, mikä oli tietysti meille kiertäjille hauskaa.
Siskoni ja ystävättäreni tulivat Helsingistä mukaan kiertämään kohteita minun kanssani. Meillä oli oikein hauska päivä! Oikeastaan odotin löytäväni 1950-luvun huonekaluja, esimerkiksi jonkin hyllyn, mutta sellaista ei tapahtunut. Mitä sitten löysin? Tässä lista:
Kahdet korvakorut (yläkuvassa)
Kaksi cd-levyä
Kolme laadukasta miesten paitaa Lassille
Hyväkuntoinen musta fleece itselle
Yksi pieni kulho
Pieni sinivalkoinen kukkamaljakko (sellaisia tarvitsen aina!)
Kaksi erinomaista, laadukasta kattilaa
Ystävättäreni löysi kaksi muovipallia kasvimaahommiin ja marjanpoimintaan. Siskoni osti kuulokkeet.
Olikohan siinä kaikki? No, kahvi ja kaksi korvapuustia.
Kauimmaiset kohteet jätimme käymättä, mutta kiersimme Hunsalan ja Pilpalan lisäksi Läyliäisten, Sajaniemen ja kirkonkylän paikoissa. Pöytiä ja myyjiä kertyi yli kolmekymmentä.
Olipa hauska päivä!
Kotona Lassi laittoi meille ruokaa vanhalla grillipaikalla rannassa.
Peppikin viihtyi meidän kanssa. Se söi lähinnä muurahaisia. Luna-koiralla oli aikoinaan sama tapa, mutta Lunaa ei ole ollut enää kymmeneen vuoteen.
Toivottavasti hesalaiskamut tulevat pian taas! (Kuviin he eivät tahdo, joten siksi rajaus vain Lassiin.)
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!