Pikakelaus

Viime aikoina olen saanut mahdollisuuden osallistua moniin mielenkiintoisiin tapahtumiin. 

Blogia sen sijaan en ole päivitellyt aikoihin. Hiljaiseloni blogin suhteen jatkuu edelleen, vain adventtikalenterin aion tehdä, ja joitain satunnaispostauksia sen lisäksi. 

Nyt kuitenkin pikakelaan parin viimeksi kuluneen viikon tapahtumia. 

Viikko sitten oli Tampereella Luonnonperintösäätiön 30-vuotisjuhla, 

joka oli samalla Ikimetsän ystävät ry:n 20-vuotisjuhla. 

Kuva on otettu hieman ennen tilaisuuden alkua, siinä näkyy muun muassa Ikimetsän ystävien erinomaisen ahkera aktiivi Matti Peltonen, Jenni Haukio, Heli Laaksonen, Minna Pyykkö, Anni Kytömäki, Hannu-Pekka Björkman ja etualalla säätiön puheenjohtaja Heli Jutila. 

Olen nihkeä matkustelemaan nykyisin, mutta onneksi tuonne läksin! 

Olinkin ilmoittautunut jo keväällä, enkä halunnut missata tilaisuutta, jossa oli näin upea ohjelma:

Lähes jokainen tuossa ohjelmarungossa mainittu osio olisi jo yksin ollut riittävä syy lähteä mukaan.  

Erityisen mahtava oli Hannu-Pekka Björkmanin puhe periferioiden arvosta ja merkityksestä. 

Myös Taneli Eskolan valokuvaesitys oli upea. 

Jenni Haukio puhui paljosta, kauniisti ja hienosti, 

mutta erityisesti hänen puheenvuoronsa käsitteli Kirsi Kunnasta ja tämän tuotantoa. 

Tampereen Sorsapuisto antoi mahtavan taustan puheille ja esityksille - tosin juhlan lopussa maisema oli jo peittynyt illan pimeyteen. Heli Laaksosen mukaan nuo puut kurottivat kohti meitä salissaolijoita ja salakuuntelivat puheita ikkunan läpi. 

Itse reissuni Tampereelle oli kyllä aika ankea ja yksinäinen. 

Olin ollut niin tyhmä, etten kysynyt muita matkaseuraksi. Tampereella raahustin pitkin jäisen sohjoisia katuja ainoana ajanvietteenäni suruadressin kirjoittaminen ja lähettäminen vastalöytyneelle serkulleni, joka juuri menetti sydämellisen ja ystävällisen vaimonsa.

 

Onneksi Ikimetsän ystävien sihteeri Hanneli Mäkinen tarjosi minulle paluukyydin kotiin. 

Se paransi vähän mielialaa. 

Mutta itse ohjelma siis joka tapauksessa oli hieno, kiitos Anni Kytömäen, 

joka sen oli suunnitellut ja järjestänyt.  

Viikkoa aiemmin kyytiongelmia ei ollut, vaan matkustin ihan parhaista parhaassa seurassa 

edestakaisin Valkeakoskelle; toisin sanoen pääsin Juha Laaksosen ja Minna Pyykön viihdyttävässä ja informatiivisessa seurassa lähes kotoa kotiin. 

Kohteena oli Valkeakosken kirjamessut ja Valkeakosken teatteri, jossa oli hieno esitys Pentti Linkolan elämästä. Jälleen asialla oli Anni Kytömäki, joka oli esityksen toinen käsikirjoittaja, ja jota esityksen ohjaaja Minna Kangas haastatteli ennen esitystä kirjastolla. Vain lintuja rakastanut -esitykset on valitettavasti - tai onneksi! - loppuunmyyty, eikä jatkosta ole tietoa. 

Ennen teatteriesitystä juhlimme kakkukahvien merkeissä Ikimetsän ystävien ja säätiön väen kesken teatterin kabinetissa. Teatterilla on myös upeita valokuvia Pentti Linkolasta. 

Kuvassa Anni Kytömäen vanhemmat, Jussi ja Outi. Jussi on Ikimetsän ystävien pitkäaikainen puheenjohtaja. Heitä ohittaa kuvassa jo aiemmassakin kuvassa näkynyt Matti Peltonen. 

Eilen kävin Hyvinkää-salissa konsertissa. 

Me ollaan Penasta huolissamme vaan... Kasevahan se siinä soittelee.

Kaseva on yksi elämäni tärkeitä bändejä, osa nuoruuttani. 

Eihän tämä nykyinen tietenkään enää ihan sama ole, kun osa bändiläisistä on jo kuollutkin, 

mutta pääosin niitä vanhoja kappaleita he esittivät.

Mitäs muuta? 

Huomenna käyn Turengissa ja sunnuntaina Lopen Antin Adventti -tapahtumassa.

Antin Adventti on vuotuinen joulunalusperinne, jossa olen ollut mukana jo ehkä kymmenen vuotta. Paitsi että koronavuonnahan se oli peruttu. Nyt olen siellä kirjoineni ja edustan saman pöydän takana myös Hunsalan työväentaloa ja Kajastusta, Lopen Syrjä-seuraa sekä Ikimetsän ystäviä. 

Jos olet lähimailla, tule vaikka ostamaan pala ikimetsää kaverille joululahjaksi! 

Sunnuntaina alkaa siis myös adventtikalenterini täällä blogissa. Seuraa sitä ja osallistu!