Hyvää kolmatta adventtisunnuntaita!
Tänään puhutaan Yli-Myllystä.
Kyseessä on siis ensimmäisen joulutarinan sijaintipaikka.
Tarinan nimihän on Joulu Koirajoella 1917.
Koirajoki oli Hyvinkää-Pyhäjärvi -radan seisake.
Sillä kohdalla sijaitsi myös Yli-Myllyn torppa, jossa Iita perheineen vietti joulun 1917.
Nyt kalenteriluukun tehtävänä on kertoa tuosta Yli-Myllyn tilasta.
Torppareita siellä ei ole ollut sataan vuoteen, eikä koko tilaakaan enää vuosikymmeniin.
Mitä sitten? Miksi Yli-Mylly on monelle tuttu nykyisinkin?
Mitä Yli-Myllyllä nyt on?
Pisteitä on jälleen jaossa 1-10 vastauksen perusteellisuudesta riippuen.
Jokainen saa kuitenkin vähintään yhden pisteen, vaikka vastaus olisi päin honkia.
Loppuun vielä kuva tänään aukeavan äänikirjan kannesta.
Joulu Helsingissä 1935 on kuunneltavissa Bookbeatissa, Storytelilla ja Nextorylla.
Painettuina kaikki neljä joulutarinaa ovat samoissa kansissa lainattavissa kirjastosta tai tilattavissa Adlibrikselta tai vaikkapa suoraan minulta. Vielä ehtii joululahjaksikin!
Adventtikalenterin viimeinen luukku aukeaa ensi sunnuntaina ja tulokset julkistan jouluna.
Ainakin voittajalle on luvassa palkintoja, mahdollisesti muillekin. Osallistu siis!
Voit osallistua myös nimimerkillä, liitä se vastauksesi perään.
Onnea kisaan!


Yli-Mylly on yksi kolmesta Lopella sijaitsevasta Luonnonperintösäätiön metsistä.
VastaaPoistaSiihen kuuluu rakennuksia, asutusta ei ole. Vanhoja pihakasveja löytyy vielä, niittykin.
Tila on vajaan kuuden hehtaarin kokoinen, puoli hehtaaria vanhaa kuusi- ja mäntymetsää liitettiin mukaan myöhemmin.
Puronvarressa on aikoinaan ollut mylly ja paja.
Pikku-Pässin pyöräilyreitti kulkee alueella. Hyvä retkikohde.
♡Kaarina
Hyvin paneuduttu tiedonhakuun! Kyllä, kannattaa käydä!
PoistaKaarina on kirjoittanut kaiken tarvittavan,minä olisin vastannut samoin tekstein.
VastaaPoistaYli-Mylly on ihana paikka! Siellä alueen lahjoittajan sekä Pentti Linkolan perintö elää ja luonto saa olla ikuisesti rauhassa ihmisen ylenpalttiselta toiminnalta. Mitä nyt joskus ihminen käy siellä kylässä, nöyränä ja kiitollisena vieraana, esimerkiksi vappuna iloitsemassa kevään heräämisestä. Lehto- ja perinnekasvit kukkivat, linnut sirkuttavat ja livertävät ja puro solisee kirkkaasti. Lähistöllä mäyrä haistelee kevään huumaavia tuoksuja. Jättiläishaavat humisevat ja kun puun ympärille kietoo kätensä, voi tuntea, kuinka sen sydän lyö samaan rauhaisaan tahtiin oman kanssa. Yli-Mylly on lahja Elämälle!
VastaaPoistaMiten kauniisti kuvattu!
PoistaYli-Myllylläkös mekin ensimmäisen kerran tapasimme? Kaunis paikka, jossa on tullut kitkettyä jättipalsamia ja lupiinia.
VastaaPoistaKyllä vain! Siellä me käveltiin peräkanaa ja tutustuttiin, sittemmin käytiin tosiaan talkoilemassa pullavadin kera.
PoistaKaarina aloitti hienolla tietopläjäyksellä, siitä täydet 10 pistettä! Toki jotain alueen käytöstä retkikohteena olisi voinut vielä mainita. Anna S. sen sijaan kuvasi paikkaa upean runollisesti ja ansaitsee niin ikään täydet pisteet. Outille omakohtaisuudesta ja ahkeruudesta 9 pistettä ja tytille peesauksesta 5.
VastaaPoistaAi, mainitsihan Kaarinakin, että paikka on mainio retkikohde.
Poista