Minua on helppo motivoida.
Yksi kommentti, ja jälleen olen päivittämässä blogia.
Tässä kuvassa on isokoskelo. Ainakin uskon niin.
Ihan kamala kuva, kaukaa otettu ja suurennettu.
"Marikan lintukuvat" on Facebookissa silloin tällöin päivittyvä sarja kuvia, joissa olevia lintuja on suurin piirtein mahdotonta tunnistaa. Sääntöihin (itse määräämiini) kuuluu, että itse kuitenkin tiedän, mikä lintu kuvassa on (vaikkei näkyisikään) ja että siinä todella on lintu. Yleensä myös kerron lajin. Mutta nyt ei ole kyse Marikan lintukuvista vaan Bongaa päivä pihalla -tapahtumasta, joka oli viime viikonloppuna.
Tosin tämä kuva kelpaisi hienosti Marikan lintukuviin. Siinä on kaksi isokoskeloa, koiras ja naaras.
Ne olivat aika arkoja. Kun yritin lähestyä, ne lähtivät lentoon läpsyttäen joen pintaa siivillään.
Joutsenia on paljon helpompi kuvata, etenkin nyt kun pariskunta hautoo tuossa rannan turvesaarekkeilla.
Mutta siis. Eilen ja toissapäivänä oli Birdlife Suomen Bongaa päivä pihalla -tapahtuma. En vain hoksannut ilmoittautua mukaan, vaan bongailin ihan itsekseni vain.
Koska olen oikeasti huono tunnistamaan lintuja, käytin apunani Muuttolintujen kevät -sovellusta. Se tietysti tunnistaa vain äänet (eikä siihen toki voi sataprosenttisesti luottaa, vaikka hyvä sovellus se on) eli ei näitä havaintoja olisi voinut kisassa käyttääkään. Luettelen kuitenkin lajit, jotka se minulle meidän pihasta ilmoitti:
mustarastas, kalalokki, naakka, peippo, pajulintu, keltasirkku, rantasipi, kiuru, tiltaltti, tervapääsky.
Tänä aamuna edellä mainittu lista olisi täydentynyt seuraavista:
kuusitiainen, hippiäinen, peukaloinen, kirjosieppo, viherpeippo.
Ensimmäinen listaus siis tuli illan äänityksistä, jälkimmäinen aamun.
Eilen en vielä aamulla muistanut koko Pihabongausta, mutta näillä havainnoilla ei olisi voinut kisaan osallistua muutenkaan.
Tässä kuitenkin tietoa itse kisasta kopioituna suoraan Birdlifen sivuilta:
"Bongaa päivä pihalla -tapahtumassa lasketaan, kuinka monta lajia pihapiiristä löytyy yhden kevätpäivän aikana. Samalla nautitaan lähiluonnosta ja vietetään mukava lintupäivä. Tänä keväänä tapahtuma järjestetään 9.–10.5.
Kyseessä ei ole kilpailu, vaikka tapahtumalla on säännöt. Havainnointialue ulottuu 100 metrin säteelle kotitalosta tai mökistä, mutta myös kauempaa näkyvät tai kuuluvat linnut saa laskea. Voit valita, osallistutko lauantaina vai sunnuntaina. Havainnointiaikaa on koko valitsemasi vuorokausi klo 0–24."
Alla on kuva meidän Pepistä. Se näyttää surkealta, kuinkas muuten, kun peti on käytettävissä vain takapuolelle. (Osa on valunut tähystyspaikan reunan ja patterin väliin.)
Ai niin, yksi lintuihin liittyvä juttu vielä.
Olen tyytyväinen siitä, että kirjoistani on löytynyt kovin vähän anakronismeja tai faktavirheitä. Kirjanihan ovat romaaneja, mutta silti pyrin olemaan tosi tarkka ulkoisissa asioissa, historian kulussa ja erilaisissa pikku yksityiskohdissa. Yksi virhe on kuitenkin jäänyt harmittamaan. Lähteen rannalla elämä -kirjan lopussa kerron, että poikaset nousevat telkkäemon selkään. Olin kirjoittaessani aivan varma, että olin sen itse nähnyt ja netistäkin löytyy sellainen tieto ja kuva. Mutta totuus on, että se on vähintäänkin harvinaista. Jotkut lintubongarit ovat sanoneet, että kai se mahdollista on. Olisi kuitenkin ollut paljon parempi kirjoittaa siihen kohtaan lajiksi vaikkapa tuo yllä kuvissa näkyvä isokoskelo. Silloin ei olisi ollut kenelläkään mitään huomautettavaa. (Ellei sitten se, että kyseinen lähde ei ole isokoskelolle yhtä todennäköinen elinpaikka kuin vaikkapa tämä meidän Sinervänkoskemme.)
(Parhaillaan loppuhion tulevaa kirjaa ja suunnittelen seuraavaa, joten nämä faktantarkistukset ovat iso osa elämääni nyt taas. Olen ollut yhteydessä erinäisiin museoihin ja uusimpana niistä löysin Tullimuseon. Hitsi. Se aiheuttaa pieniä muutoksia kesällä ilmestyvän kirjani käsikirjoitukseen, siis tiedot jotka sieltä sain. Mutta opin koko ajan paljon!
Suomen erinomaisista museoista pitääkin tehdä oma päivityksensä, kunhan tässä joudan.)
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!