Vaatteita koirille?

Tinkalla ja Tikillä on molemmilla takit,
mutta Tinka käyttää mieluummin villapaitaa.
Kuvassa mustiin  pukeutunut Tikki
näyttää käsielettä, jolla se ei kuitenkaan halua 
ilmentää mitään aatesuuntaa. 

 Koirienkin pitää saada ulkoilla talvella. Kaikkien koirien turkki ei ole kehittynyt pohjoisia sääoloja varten, joten koirien vaatteet ovat usein tarpeen. 

Meidän koirille puetaan harvoin vaatteita. Ne vain eivät tunnu niitä tarvitsevan. Vaikka niillä ei paksua karvaa olekaan, ne ovat tottuneita melko viileään, sisälläkin. 

Pahoihin pakkasiin olemme kuitenkin varautuneet. Takkeja on kolme ja lämpimät töppösetkin löytyvät, jos tarve tulee. 

Kirjoitin uusittuun Lopen lehteen viime viikolle kolumnin eläimistä ja talvesta. Julkaisen sen tässä. Seuraava kolumnini on ensi kuun puolivälissä ja sen aiheena on lintujen ruokinta keväällä sekä lintuinfluenssatilanne. 

Alla viime viikon kolumnini. Aiheesta olisi juttua riittänyt vaikka kuinka, mutta pituus oli rajattu 2000 merkkiin. 

Luminen Loppi on ilo, mutta kylmyys voi olla kärsimys

Lumi on monelle iso riemu. Koiratkin yleensä nauttivat lumessa peuhaamisesta, kunhan saavat tehdä sitä kohtuullisessa määrin ja vapaaehtoisesti.

Tänä talvena olemme Lopellakin saaneet iloita upeista hangista. Toisaalta tarjolla on ollut myös kovaa pakkasta, josta harva nauttii. Eläimen omistajien on täytynyt olla tarkkana, etteivät altista suojattejaan liialle kylmyydelle.

Suomalaiset pitävät itseään eläinrakkaina, mutta monessa kohdin vertailu vaikkapa muihin Pohjoismaihin ei anna meistä kovin mairittelevaa kuvaa.

Aktiivisimmat aikani rekikoiraharrastuksessa ajoittuivat niihin vuosiin, jolloin norjalaiset tulivat ensimmäisiä kertoja Suomeen kilpailemaan. Norjalaiskoirien sutjakoita juoksijarakenteita ja ohuempaa turkkia hämmästeltiin, kun omat koirat olivat lähinnä näyttelylinjaisia, raskaita ja paksuturkkisia. Nopeasti alkoi suomalaisten valjakkokoirien tyyppi muuttua.

Hitaammin muuttui suhtautuminen koiriin ja niiden hoitoon. Norjalaisten tapaa laittaa koirat juoksemisen jälkeen lämpimiin koppeihin tai pukea niille tossuja ja takkeja piti moni turhana hempeilynä. 

Tulokset puhuivat kuitenkin puolestaan. Norjalaiset valjakot tuntuivat voittavan kerta toisensa jälkeen. Pikku hiljaa suomalaiset alkoivat oivaltaa, että hyvin hoidettu koira juoksee paremmin. Yhteiselo ja harrastaminen terveiden ja tyytyväisten eläinten kanssa on antoisaa, ja ruokaakin kuluu palelevalla koiralla enemmän.

Laki sanoo, että eläimellä on oltava riittävä säänsuoja. Mikä sitten on riittävä, sitä ei laissa täsmällisesti määrätä. Se, että eläin säilyy hengissä, ei riitä.

Siinä vaiheessa, kun eläimellä on paleltumia, raja on ilman muuta ylitetty. Kissoilla ja koirilla paleltuvat herkimmin korvat, häntä ja tassut, esimerkiksi kanalla puolestaan heltta ja harja.

Säänkestävyyteen vaikuttaa niin moni asia, että yksioikoisia ohjeita onkin vaikea antaa. Pakkanen on harvoin pätevä syy sille, ettei eläin pääse ulos. Ulkoilu ja liikunnantarpeen tyydyttäminen ovat eläimen perusoikeuksia talvellakin.

Onneksi enää ei naureta ihmisille, jotka suojaavat eläimensä kylmyydeltä. On ilo katsoa Lopellakin hyvinvoivia, loimitettuja hevosia lumisilla laitumilla.