On tipujen, kanojen ja munien aika

Tämä kuva ei ole tältä vuodelta. Yksikään kanoistamme ei vielä edes haudo.

Kirjavat kanat ja keltaiset tiput kuuluvat pääsiäisen kuvastoon siinä kuin pajunkissat, hiirenkorvat ja tuore ruoho. Tosielämän Suomessa pääsiäinen on niille yleensä liian varhainen ajankohta. 

Ulkona vihertää korkeintaan hieman ensimmäisillä pälvillä ja hiirenkorvia näkee vain se, joka on muistanut ottaa oksia maljakkoon tarpeeksi aikaisin. 

Elävät kanatiput ovat suunnilleen suloisinta, mitä on. Kotitarvekanalan pitäjällä onkin etuoikeus saada silloin tällöin nauttia tipujen seurailusta. Harva kuitenkaan antaa niiden tulla vielä pääsiäisen aikaan. Meillä kanat vasta aloittavat hautomistaan, ja munia annan niille alle vasta kun säät ovat kunnolla lämmenneet. Itsehän ne toki munansa munivat, mutta haudottavaksi munia kannattaa jättää vasta sitten, kun kuoriutumisaikaan on varmasti lämmintä. 

Meillä tipuja on kuoriutunut useimpina vuosina, yleensä toukokuun lopussa tai kesäkuussa. Läheskään aina ne eivät ole keltaisia. Omia suosikkejani ovat pingviininväriset, joista myöhemmin tulee helmikirjavia. Maaoravan väriset ovat useimmiten olleet kukkoja ja tummanruskeat ruskeankirjavia kanoja. Maatiaiskanoissa on usein mukava värikirjo. 

Kotikanalat ovat yleistyneet paljon viime vuosina. Ei ihme, sillä moni haluaa tietää ruokansa alkuperän. Omille kanoille voi myös tarjota oman keittiön kasvisten jäämät ja näin vähentää ruokahävikkiä. Maaeläinten lihaa kanoille ei saa syöttää. 

Ihan läpihuutojuttu ei kanalan perustaminen ole. Asianmukaisten tilojen järjestämisen jälkeen pitää vielä muistaa rekisteröityä kanojen pitäjäksi. Myös kanojen pitopaikka on rekisteröitävä. Ei auta, vaikka aikoisi pitää niitä vain hetken tai niitä olisi vain yksi; kaikkien on rekisteröidyttävä. Syy kävi selväksi viimeksi alkutalvesta, kun lintuinfluenssaa todettiin muun muassa Janakkalassa.  

Idyllinen pääsiäiskuva kanoista ja tipuista pihamaalla kuopsuttelemassa ei pidä yhtä todellisuuden kanssa siksikään, että siipikarjan pito keväällä ulkona on kielletty koko maassa. Siitä on vain joitain poikkeuksia. Ulkonapitokielto päättyy vasta toukokuun lopussa. Meillä kanat eivät pääse vapaaksi sen jälkeenkään, niin ihastuttavaa kuin se olisikin. Ennemmin tai myöhemmin kettu tai haukka havaitsisi saaliit pihamaalla. Siksi kanasemme ulkoilevat turvallisesti katollisessa tarhassa. 

Kaikesta huolimatta munat ja kanat ovat olennainen osa pääsiäisen viettoa ja kotien koristelua. Värjätään pääsiäismunia, syödään suklaamunia, askarrellaan pahvikanoja ja koristellaan paikkoja höyhenillä. 

Iloista pääsiäistä!