Säilöntäaika on alkanut

Oikeastaan vuoden säilöntäaika alkaa keväällä kuusenkerkistä. Maa-artisokistakin voisi aloittaa, mutta niitä emme ole koskaan säilöneet. 

Mutta varsinaista sadonkorjuu- ja säilöntäaikaa on tietysti loppukesä ja syksy. Ja koska nyt on jo 18. heinäkuuta, on armotta loppukesä. Säilömään siis! 

Ensimmäisen satsin punaherukkaa hillosin jo pari päivää sitten. Tänään poimin lisää. 

Lassi on kerännyt parin päivän kurkut kasvihuoneesta ja laittoi ne tänään happanemaan. Suolakurkkuja on siis tulossa. Niitä kuluu paljon, joten nämä kaksi kymmenen litran tonkkaa ovat vasta alkua.

Lassi piti Lopen opistossa viime syksynä luennon hapatuksesta ja kombutsan teosta. Ihmiset pyysivät sen jälkeen myös käytännön kurssia, joskin hapattaminen oikeasti on todella helppoa, kun vain tietää miten. Syksyllä on siis tiedossa Hapatusta käytännössä -kurssi. Se pidetään maanantaina 20.9. kello 17.30 - 19.45 yhtenäiskoulun kotitalousluokassa. 

Hausjärvellä puolestaan on luentotyyppinen hapatuskurssi. Tässä tiedot: 

810202 Kurssimaksu: 5.00 € Uusi kurssi!

Luento: Säilötään terveellisesti hapattamalla

Paikka: Kunnanvirasto, valtuustosali
Opettaja: Kokki Lassi Tudeer
Syyslukukausi: 22.9.2021 - 22.9.2021
Päivä ja kello:  Ke: 18.00 - 19.30  

Herukoiden hillouksen lisäksi olen pakastanut hieman kotipihan mansikoita, sen olin unohtaa. Meillä ei ole varsinaista mansikkamaata, mutta pihassa kasvaa melko paljon ahomansikoita ja ukkomansikoita. Valtaosa menee suoraan suuhun, mutta osan laitoin pakastimeenkin. Ne käytetään lähinnä koristeina juomissa tai kakuissa. 

Nyt teen yhteenvedon viime vuoden marjasaaliista. En ole sitä aiemmin tehnyt, mutta päivittäiset poimintamäärät ovat paperilla, joten nytpä lasken ne yhteen! 

Ensimmäisenä olivat lakat, niitä poimin Kuhmossa pikavisiitilläni litran verran. 

Vadelmia kertyi yhteensä 15 kg. 

Punaherukkaa keräsin kaksi litraa suoraan puuroon ja kilon verran pakastimeen. 

Mustaherukat eivät tuottaneet viime kesänä hyvin jostain syystä, joten niitä tuli vain noin litra. 

Mustikkavuosi oli hyvä. Niitä kerättiin noin 32 kg. Osasta tuli hilloa, osa pakastettiin. 

Puolukkaa kertyi noin 20 kg. 

Karpaloita en löytänyt ollenkaan, en kyllä kovin aktiivisesti etsinytkään. 

Suosin säilönnässä hilloamista, koska pakastaminen kuluttaa enemmän sähköä. Pitäisi vain ryhtyä hilloamaan ilman sokeria. Käytän sokeria niukasti, mutta en ole kokonaan uskaltanut jättää sitä pois siinä pelossa, että hillo ei säilykään ja arvokkaat marjat menevät hukkaan. Keitän kannet, desinfioin koneessa pestyt purkit vielä uunissa ja täytän ne kuumalla hillolla piripintaan, joten oikeastaan niiden kyllä pitäisi säilyä ilman sokeriakin. Onko sinulla, lukijani, kokemusta siitä? Kerro ihmeessä!

Viime vuonna keitimme kuningatarhilloa, ja kun sitten mustikkaa oli vielä enemmän kuin vadelmaa, tuloksena oli Mustalaiskuningatar-hilloa. Syksyllä sitten keitin vielä syyshilloa, johon tuli mustikan lisäksi omenaa, vadelmaa ja vähän puolukkaakin. Olikohan siinä vielä marja-aroniaa? Maustin sen kanelilla, mutta huomasin, etten oikein pidä kanelin mausta hillossa. Tänä vuonna jätän sen pois. Pitäisiköhän kokeilla sitruunamelissaa? Mustaherukan kanssa sopii parhaiten minttu, se pitää muistaa.