Yhtä juhlaa - tai kolmea, osa 2: Pilpala, Hunsala ja Teväntö ovat Hämeen Vuoden kylät!

Toukokuun lopulla sain puhelinsoiton Hämeen kylien kyläasiamieheltä. Kylämme oli valittu Hämeen Vuoden 2021 kyliksi!  Meidän piti järjestää tilaisuus, jossa titteli julkistettaisiin yllätysohjelmana.

Kyseessä oli siis Pilpalan kolme kylää Hunsala, Pilpala ja Teväntö, jotka kuuluvat samaan koulupiiriin ja samaan kyläyhdistykseen.

Olin nimityksestä innoissani, ja oli vaikea pitää salaisuutta. Onneksi edes kyläyhdistyksen hallitukselle sai kertoa asiasta. 

Aloimme suunnitella kylätapahtumaa. Sisätiloihin ei mitään uskaltanut suunnitella, joten heti alkuun oli selvää, että pidetään pihajuhla ja paikkakin oli selvä: Liitontalon eli kylätalomme piha-alue. 

Hämeen kylät ry. eli se taho, joka nimityksen oli tehnyt, huolehti pääosin tiedotuksesta ja heidän kauttaan oli tulossa myös tilaisuuden juhlavin puoli eli puheet. Minä suunnittelin muun ohjelman. Musiikki löytyi läheltä: Lassi soittaa kahdessa bändissä, joista toinen, Warren Woima, soittaa tällaiseen kyläjuhlaan sopivaa musiikkia. Olen nimennyt sen aiemmin lehtijutussa hilpeäksi äijämusaksi. Vähän piti kappaleita sensuroida eli jättää roisimmat sanoitukset pois. 

Meidän kylillä asuu moni laulaja Lopen Mieslaulajista ja myös kuoronjohtaja Petri Lindberg sekä varajohtaja Marimella Röök. Mieslaulajat kutsuttiin siis tietysti ohjelmaan mukaan. 

Hämeen kylät lupasi tarjota kakkukahvit. Ongelmana oli miettiä, kuinka monelle kakkua tilataan. Lopulta päädyin seitsemäänkymmeneen. 

Kyläyhdistyksellä on myös paellapannu sekä kokin koulutuksen saanut hanketyöllistetty - siis meidän Lassi! - joten päätimme järjestää myös ruokatarjoilun. Ilmaiseen ruokatarjoiluun kyläyhdistyksellä ei ole varaa, mutta perushinnaksi määriteltiin alhainen 5 euroa. Aika moni halusi maksaa enemmänkin. Kyläyhdistyshän kärsii kroonisesta rahapulasta, ja sen moni ymmärtää. Liitontalon ylläpito vaatii rahaa puhumattakaan sen korjaustöistä, joita niitäkin tarvitaan. 

Jännitettiin, paljonko väkeä tulee paikalle. Riittääkö 70 kakunpalaa? Onneksi meillä on osaava keittiöhenkilökunta, ja Anniina Niemi päätti pyöräyttää vielä kaksi varakakkua. Ne tulivat tarpeeseen! Kyläläisiä ja mökkiläisiä saapui noin sata! 

Liitontalon pihalle kehkeytyi suoranainen festaritunnelma. Vuoden kyläksi julistaminen teki ihmiset odotetusti iloisiksi, ja ruokakin sai hymyn huulille. Tarjolla oli perunaa ja kasviksia sekä salaattia ja sen ohessa valinnan mukaan savukalaa, lihamakkaraa tai kasvismakkaraa. Kasvismakkarat saimme lahjoituksena Makulihalta Tammelasta eli naapurikunnasta. Olimme kiitollisia! Makkarat maistuivat ja oli hienoa, että kerrankin oli erikseen muistettu myös ei-lihansyöjiä. 

Jarnolta tuli telttoja, jotka olivat tarpeen syöjille auringonpaahteessa. Lisäksi kannoimme tuolirivistöt yleisölle esiintymislavan eteen. Pöydissä oli liinat ja kukat, tottakai. 

Esiintymislavaksi Kari Hellsten toi ison kuorma-autonsa, jonka lavalta oli hienoa soittajienkin esiintyä. Lopen Mieslaulajat kutistui duoksi, jonka laulu sai aikaan hilpeyttä: Marimellan sopraano ei ole ihan sitä, mitä mieskuorolta yleensä odotetaan. Kuorohan ei ole pystynyt harjoittelemaan puoleentoista vuoteen, eikä edes typistettyä mieslaulajajoukkoa nyt ollut saatu kokoon, joten kuoronjohtaja ja varakuoronjohtaja hoitivat esiintymisen kaksin. 

Mukavasti paikalla oli myös lapsiperheitä, jotka viihtyivät ylhäällä keinuilla. Uutta polvea kasvaa kylillä, onneksi.

Tiedotusvälineet huomioivat tilaisuutemme ja nimitysuutisemme näkyvästi. Kaikissa seudun lehdissä on asiasta uutisoitu. Lisäksi paikalla oli Yle Häme, joka lähetti dronekuvaa nettiuutisiin ja Hämeen uutisiin sekä puhetta Hämeen radioon ja teki vielä pitkähkön jutun nettiin. Lopen lehti sai uutisensa tuoreeltaan torstain lehteen, mutta kuvaus juhlasta tulee vielä tämän viikon numeroon. Hämeen Sanomiin tulee niinikään iso kyläjuttu viikonloppunumeroon, itse nimitysuutinen oli jo viime viikon lehdessä. 

Osaava ja ahkera aktiiviporukkamme hoisi hommat hienosti. Keittiötyöt sujuivat Arja ja Anniina Niemen ja Maarit Bowon taitavissa käsissä. Jarno Nylund ja Kari Hellsten hoisivat pääosin kuljetukset ja kantamiset. Marjo Viitanen piti - onneksi! - taidokkaissa käsissään raha-asioita. Lassi Tudeer teki ruoat ja hoisi roudaukset, äänentoiston ja soittamiset bändinsä kanssa. Santeri ja Kati Muhonen auttoivat ruokien vahtimisessa ja tarjoilussa Lassin soittaessa. 

Tilaisuuden jälkeen purkuhommat hoituivat yhtä rivakasti. Kymmenen aikaan illalla olimme jo kotona. Oli aika levätä yhden yön verran ja jatkaa sitten seuraavan tilaisuuden järjestelyitä. Aikaa Avoimet maatilat -päivään oli kaksi vuorokautta.  

Vaikka oltiin pihalla luonnon keskellä, pöydissä oli silti kukat.
Toin ne kotiin juhlan jälkeen, ei niitä poiskaan raaski heittää. 

 Loppuun laitan kuvakavalkadin juhlasta. Nyt eivät voimat enää riitä niiden sirotteluun tekstin lomaan. 

Juhlaväki oli levittäytynyt sen verran laajalle alueelle,
että kaikkien saaminen samaan kuvaan ei mitenkään onnistunut. 

Arja ja Anniina Niemi hoitivat kahviopuolen taidokkaasti ja tottuneesti.

Arja ja Anniina suorittivat lipunnoston kokeneina partiolaisina. 

Ilta oli jo pitkällä, kun juhla läheni loppuaan.
Kylmä ei kuitenkaan kenellekään tullut, vaikka pilvet suojasivat pahimmalta paahteelta. 

Keittiöväki saattoi seurata juhlaohjelmaa ikkunasta. Kelpaa ikkunaa nyt käyttääkin, kun se on vasta kunnostettu. Salin ikkunat saatiin kunnostettuina paikoilleen tiistai-iltana, keskiviikkona oli juhla.

Santeri Muhonen paistoi makkarat ja jakoi ruokaa, kun Lassin piti olla soittamassa. 

Tämä kuva on juhlan alusta. Warren Woima soittaa Kari Hellstenin paikalle tuoman auton lavalla.