Eilen ulkona kukki vielä muutama apila ja kellokasvi. Myöhästyin niiden poimimisesta: yöllä oli syksyn ensimmäinen kunnon pakkasyö. Puutarhakukistakin keksin enää kolme kukkivaa.
Lyhtykoiso on ihana. Meidän lyhtykoisollamme on vielä erityinen merkitys: se tuli meille Lassin edesmenneeltä siskolta ja muistuttaa siis kukkiessaan aina Ilonasta.
Komeamaksaruoho on nimensä mukaisesti komea syksyn kukkija. Se ei pienestä pakkasesta hätkähdä.
Pikkutalvio, Vinca Minor. Minulla on kauan sitten ollut koira, jonka nimi oli Vinca.
Vertailun vuoksi kimppu päivälleen vuoden takaa. Tosin noista kolmesta kukkivasta kasvista kaksi eli krassit ja rucolat ovat kasvihuoneesta. Kolmas on harmaamalvikki.
Nämä eivät ole kukkia. Halusin vain ottaa kuvan aamun jäisistä marjoista marja-aroniassa. Meidän aroniamme on vartettu pihlajaan, joten se kasvaa puumaisena. Työkaverit toivat sen 13 vuotta sitten, ja se alkaa olla niin iso, että ylimpien marjojen poimiminen on vaikeaa. Vähän on siis vielä jäänyt, vaikka olemme ahkerasti tehneet Liekkiö-hillokkeita.
Liekkiössä on marja-aroniaa vain vähän, suunnilleen saman verran kuin pihlajanmarjaa. Molemmat ovat superfoodia ja lisäävät hillokkeen terveellisyyttä. Tosin muutkin ainesosat tihkuvat terveyttä: valkosipuli, chili, sipuli, omena. Sokeria ja siirappia on mukana vain vähän. Hei, nyt tuli nälkä. Onneksi Lassi laittaa ruokaa, kohta syödään Liekkiötä peurapihvien lisukkeena. Nam!
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!