Valloittava koti

Olemme tutustuneet Ilkkaan ja Istoon valkosipulien ansiosta. Ystävyytemme on vielä nuorta, mutta olemme jo huomanneet, että meitä yhdistävät todella monet muutkin asiat kuin valkosipuli. 


Ilkka ja Isto eivät asu kovin lähellä meitä, joten vasta eilen pääsimme ensimmäistä kertaa käymään heidän luonaan. Vau, mikä koti! Ihastuttavaa, hurmaavaa, kiehtovaa, kaunista!

Sain luvan kuvata ja luvan julkaista kuvia myös blogissa. On heidän kotiaan esitelty jossain lehdessäkin, joten ei kai tässä sen suurempaa yksityisyyden rikkomista ole. Kyllä tuollaista kotia pitääkin esitellä ja jakaa kauneutta muillekin. 


Valkoinen Kuura-kissa aristeli ensin, mutta tuli sitten syliini. Kuvasta rajasin itseni pois. 

Ilkka oli valmistanut meille aivan ihanan aterian: moussakaa, kreikkalaista salaattia, tzatzikia ja hapanjuurileipää. Jälkiruokateet joimme olohuoneen puolella. 

Ilkka ja Isto ovat ortodokseja, ja se näkyy sisustuksessa monin tavoin. He ovat myös Kreikka-friikkejä.  Kodissa on paljon kreikkalaista mutta myös venäläisvaikutteita. 

Lukuisat pienet yksityiskohdat ihastuttivat siellä täällä. 

Kidutan itseäni silloin tällöin katsomalla television sisustusohjelmia. Harvoin näen siellä koteja, joihin edes haluaisin mennä käymään saati asumaan. Ne ovat yleensä ylisuuria, pröystäileviä ja persoonattomia. Vanhaa niissä on useimmiten vain pieninä kuriositeetteina. 

Pitääkö kaikkien pitää vanhasta? No ei välttämättä. Mutta kotien sisustuksen kyllä kuuluu olla kerroksellinen, sinne kertyy monenlaista ajan myötä. Jos kaikki on uutta, se tarkoittaa, että paljon on pitänyt heittää pois. Toki tavaroita voi myös myydä ja antaa, mutta jos kaikki myyvät ja antavat tavaransa pois, kun ne ovat poissa muodista tai sisustusmaku muuttuu, ei ottajia saati ostajia niille voi millään riittää. Moni ei edes yritä, vaan heivaa entiset huonekalunsa, astiansa ja esineensä surutta kaatopaikalle. 



Verhotkin ovat hurmaavia. Niistä kenties kauneimmista en saanut kunnollista kuvaa. Kun olin nähnyt nämä, ajattelin ettei tuon kauniimpia verhoja voi ollakaan. Mutta oli sittenkin! Työhuoneen verhot olivat upeat. 

En tullut kysyneeksi, toimiiko radio. Miksi ei toimisi? 

Illan aurinko valaisi Iston kasvot. Vieressä on Kreikasta hankittu tuohusteline.


Kuura ja Ilkka keinuvat. 

Onneksi kävin myös vessassa. Ihastuttavat yksityiskohdat jatkuivat myös siellä. 

Puutarha on sitten oma lukunsa. Se saakoon oman päivityksensä!

Kommentit