Aamuisin on mukava tutkailla, mitkä metsäneläimet ovat kulkeneet pihassa yön aikana. Jänis, orava ja erilaiset linnut ovat niitä yleisimpiä, tietysti myös pikkujyrsijät, metsähiiret ja metsä- tai vesimyyrät. Välillä pihaan tulee myös kettu, kauris tai peura. Välillä on saukko kulkenut jäällä tai rannassa. Silloin tällöin kauempana kuljeskelee mäyrä tai supikoira.
Tämä vuodenaika on otollista lumijälkien tarkkailuun. Lumi on tuoretta, puhdasta ja pehmeää, ja lumikerros sen verran ohut, että alta paljastuva maa lisää jälkien selkeyttä.
Metsässä hirven jälkiä näkee useinkin, mutta pihassa en ole hirveä nähnyt kuin kerran. Silloin ei ollut vielä lunta, hirvi jatkoi matkaansa uiden Vääräjoen suiston yli. Se oli komea näky.
Kuka uskaltaa sanoa varmasti, mikä pikkujyrsijä tästä on mennyt?
Tänään kuljimme taas metsässä ilveksen jäljillä. Se tuntuu hienolta. Ilves on upea eläin, pari kertaa olen päässyt niitä elävänä näkemään. No, olenhan kerran ilvestä taluttanutkin, mutta se tapahtui Ranuan eläinpuistossa. Silloin kuulin omin korvin, että ilves osaa myös kehrätä, vaikka Luontoillan asiantuntijat muuta epäilivät.
Ihan oikeasti ei tietenkään ole hauskaa, että jänikset ja peurat käyvät pihassa, ainakaan kasvukaudella. Nehän syövät juuresten naatit ja monet muutkin kasvit. Talvisin jänikset tuhoavat hedelmäpuut ja mustikkapensaat, jos ei ole muistanut suojata niitä kunnolla. Tänä syksynä onneksi muistimme. Mustikat ja päärynä ainakin ovat turvassa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!