Vuoden kylä?

Asun kylässä, joka viime vuonna valittiin Hämeen Vuoden Kyläksi 2021. Nyt Hämeen Kylät ry. ehdottaa Pilpalan kyliä valtakunnalliseksi Vuoden Kyläksi 2022. 

Tosiasiassa on kyllä kyse kolmesta kylästä eli Pilpalan lisäksi myös Hunsalasta ja Tevännöstä. Nämä kolme pienehköä kylää Hämeen ja Uudenmaan etelärajalla kuuluvat tiukasti yhteen ja meillä on yhteinen kyläyhdistys, Pilpalan kylät ry.

Pilpalan kylät ry:n toiminta keskittyy paljolti Liitontalolle,
joka sijaitsee Näkyvänlammen rannalla eli meidän vastarannallamme. 

Eilen kokoustin Teamsissä muutaman kylämme aktiivin sekä Hämeen Kylien kyläasiamiehen Elina Leppäsen kanssa. Teimme yhteenvetoa kylistämme ja toiminnastamme hakemusta varten.

Ensimmäiseksi hakemuksessa kysyttiin, mitä järjestöjä kylillä toimii. Meillä on kyläyhdistyksen lisäksi Hunsalan Työväentalon perinneyhdistys, maa- ja kotitalousseura, epävirallinen ex-Martat, metsästysseura Etelä-Lopen Eränkävijät sekä partio ja koulun vanhempaintoimikunta. Lisäksi ainakin Lopen Kalavireen ja Lopen luonnonystävien toiminta keskittyy pitkälti juuri näille kylille. 

Mitkä ovat kylän kolme merkittävintä voimannäytettä viimeisen viiden vuoden aikana? 

1) Kyläyhdistyksen 40-vuotisjuhlat ja sekä jatkuvan ja monipuolisen toiminnan järjestäminen kylillä yhä edelleen. Kyläyhdistys on toiminut keskeytyksettä yli 40 vuotta ja toimii yhä.

2) Kylätalon eli Liitontalon parantaminen entistä käyttäjäystävällisemmäksi (keittiö, eteinen) sekä talon pitäminen hyväkuntoisena ja aktiivisessa käytössä. Liitontalolla toimivat monet yhdistykset ja mm. Lopen seurakunnan kerhot viikoittain. Se on kyläyhdistyksen tapahtumien keskuspaikka ja vuokrattava juhlatalo. Vuonna 2021 Liitontalon pihamaalle perustettiin Matkaparkki.

3) Selviytyminen yli koronavuosien poikkeuksellisen runsaan toiminnan kera silti turvallisuudesta tinkimättä. 



 Miten kylä on hoitanut viestinnän?

Kyläyhdistyksellä on aktiivinen Facebook-ryhmä, jossa viestintä toimii eri suuntiin. Lisäksi on nettisivut. Ilmoittelemme tapahtumista myös perinteisin pylväs- ja ilmoitustaulumainoksin kylien alueen neljällä ilmoitustaululla sekä koulun seinällä, maitolaiturin seinällä sekä Pelto-Seppälän puodilla. Liitontalon kohdalla on lisäksi suuret A-kyltit tapahtumien aikana. Myös kunnan tapahtumakalenterissa ilmoitellaan toiminnasta. Paikallislehdessä eli Lopen lehdessä on julkaistu vuosittain runsaasti juttuja kyläyhdistyksestä ja sen toiminnasta sekä kylillä asuvista ihmisistä ja kylien tapahtumista.

Kyläyhdistyksellä on oma tiedotuslehtinen, joka jaetaan jokaiseen kylän alueen postilaatikkoon 1-2 kertaa vuodessa.

Millaista yhteistyötä ja kenen kanssa kylänne tekee? Esimerkkejä:

Kylien yhdistykset ja yrittäjät toimivat erinomaisessa yhteistyössä keskenään ja kyläyhdistyksen kanssa.       

Kyläyhdistyksen toimintakertomuksessa listataan aina myös muiden tahojen toiminnat kylillämme. Ne ovat yritysten, yhdistysten ja yksityisten järjestämiä tapahtumia, joihin kylän väki on osallistunut ahkerasti, mutta kyläyhdistys ei ole varsinaisena järjestäjänä. Tällaisia ovat mm. Pelto-Seppälän kyläpuoti sekä Mulli&Mallas –ravintola, Pirteeks-bootcamp, Cafe Lättis sekä Solstrandin popup-ravintolat ja tilamyyntipäivät. Myös paikallisen maa- ja kotitalousseuran sekä Hunsalan työväentalon perinneyhdistyksen tapahtumista kyläyhdistys tiedottaa aktiivisesti.

Kunnan kanssa kyläyhdistys on tiiviissä yhteistyössä: olemme mm. antaneet lausuntoja ja osallistuneet mm. Antin Adventti –tapahtumaan ja kyläkäräjiin. Kylillä kulkee kunnan palveluliikenne sekä kirjastoauto. Seurakunta järjestää kyläyhdistyksen omistamalla Liitontalolla säännöllisesti perhekerhoja ja lapsikerhoja sekä vanhemman väen kerhoja.

Pirjetan Partio toimii Liitontalolla, ja Liitontalo on myös kokoontumispaikka muille alueen yhdistyksille, mm. ex-Martoille, jotka pitävät siellä marttailtoja vaikka varsinainen yhdistys on jo lakkautettu. Liitontaloa myös vuokrataan kauempanakin asuville ja toimiville, ja siellä on järjestetty mm. Lopen luonnonystävien kokouksia.

Vanhan ratapohjan päälle rakennettu Pikkupässin pyöräilyreitti kulkee Hunsalan läpi. Karkkilan Ladun järjestämissä Pikkupässin polkasu –tapahtumissa kyläyhdistys on ollut Hunsalan asemalla tarjoilemassa mehua ja pikkuleipiä ohi pyöräileville.

Pilpalan koulun vanhempaintoimikunta toimii aktiivisesti ja myös yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa.

Koululle on saatu järjestettyä vapaaehtoisvoimin iltapäiväkerho lukukaudelle 2021-22. Työssä ovat olleet mukana partio, seurakunta ja Pirteeks Bootcamp. Toiminnalle on myös haettu rahoitusta, joka on tosin vielä auki.

Pirteeks Bootcamp pyöritti koulun pihalla lasten liikuntakerhoa kesällä 2021. 


Lähteen rannalla elämä on pienoisromaani,
joka kuvaa elämää Pilpalan kylillä vuonna 1923. 

Kylillä on kahden viime vuoden aikana ilmestynyt kaksi kirjaa, ’Lähteen rannalla elämä’ –romaani sekä ’Makasiini – maallemuuttajan tarinoita’, joiden molempien sisältö liittyy olennaisesti näihin kyliin. Kyläyhdistys on saanut kirjojen myynnistä osuuden, joka on käytetty kylätalon ylläpitokustannuksiin.

Mitä merkittäviä tapahtumia (kyläjuhlia, markkinoita, näytelmiä, yms. tilaisuuksia) kyläläiset ovat järjestäneet viimeisen viiden vuoden aikana?

Meillä on vuosittaisia, perinteiksi muodostuneita toimintoja sekä lisäksi aina jotain uutta ja erilaista. Perinteisiä ovat joulutuvat, kesäiset lauluillat ulkona sekä ohjelmallinen kesäiltama, jossa yleensä paikallisin voimin on esitetty näytelmiä, musiikkia, runoja, kirjallisuutta, hauskoja puheita ym. ja loppuilta on ollut tanssia paikallisten esiintyjien säestyksellä. Uusia ”perinteitä” ovat mm. suositut karaoketanssit sekä kyläkävelyt, joita on järjestetty jo noin kymmenen vuoden ajan. Myös lapsille on ohjelmaa: lasten Halloween- ja kevätdiskoja sekä laskiaisriehoja. Kyläkahviloita on järjestetty eri teemoilla eri aikoina, mm. pääsiäiskahvilana.

KORONA-AJAN TOIMINTA: Koronavuosina toiminta on tietysti ollut normaalista poikkeavaa. Silti sitä on ollut runsaastikin. Kyläläiset ovat huolehtineet korona-aikana myös toisistaan tarjoamalla muun muassa kaupassakäyntiapua.

Keväällä pääsiäiskahvilan korvasi pääsiäisasetelma Liitontalon risteyksessä. Vappuna Liitontalon pihassa oli munkin- ja simanmyynti ennakkotilauksesta. Suunniteltu kyläkävely jouduttiin perumaan, mutta sen tilalle tehtiin Kylänomadi (Citynomadiin), jossa kävijöitä on ollut jo noin tuhat. Kylänomadi kiertää Hunsalaa ja Pilpalaa ja sivuaa hieman myös Teväntöä ja on yhteensä n. 7 kilometrin mittainen kävely- tai pyöräilyreitti.

Käy Pilpalan-Hunsalan kyläkävelyllä klikkaamalla tätä linkkiä

Liitontalolle järjestettiin lehmänäyttely Syrjä-seuran aineistosta niin, että sitä saattoi käydä katsomassa itsenäisesti muiden tapahtumien yhteydessä.

Hämeen Vuoden Kylä 2021 –juhlia vietettiin heinäkuussa Liitontalon pihamaalla. Lue tästä linkistä lisää Vuoden kylä -juhlasta 

Kumpanakin koronakesänä on järjestetty kaksi karaokeiltaa Liitontalolle koronaturvallisin järjestelyin. Anniskelualue laajennettiin pihamaalle, mikä helpotti turvavälien pitämistä.

Loppiaisina sytytettiin Loppiaistulet ja laskiaisena osallistuttiin villapaitojen ulkoilutuspäivään. (Nämä olivat kunnan tason koronavuositempauksia.)

Kylänomadikierrosta on suunniteltu laajennettavaksi myös Hunsalan asemanseudulle. 

Pirteeks-metsäsalilla toiminta on jatkunut koronasta huolimatta ja siellä on liikutettu loppilaisia ympäri vuoden jo kuusi vuotta.

     

Vesistöt muodostavat olennaisen osan Pilpalan, Hunsalan ja Tevännön maisemia. Kuvassa Vääräjoki, joka lähtee Sinervä-järvestä ja yhtyy Vääräkosken jälkeen Näkyvään. 

Miten kylä ja kyläläiset ovat osallistuneet alueensa lähipalvelujen kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen (esim. kauppa, lähikoulu, posti, kylän monipalvelukeskus, laajakaistayhteydet, jätevesineuvonta, kylien turvallisuus, kyläavustaja, kuljetuspalvelut)?

Kylätiedotteessa ja kylän viestinnässä tuodaan alueen yrityksiä esille. Kyläläiset ja eritoten vapaa-ajanasukkaat ovat ahkerasti käyttäneet Pelto-Seppälän puodin palveluita (mm. ravintola). Puoti on toisen, pienemmän tilamyymälän (Solstrandin tilan) ohella ainut myymälä kylillä.

Laajakaistayhteyksien saamiseksi ollaan mukana Länsi-Lopen yhteisessä, kaksiosaisessa avustushakemuksessa, jossa Pilpalan alue on määrä toteuttaa ensimmäisenä. Avustushakemus on jätetty ja vastausta odotetaan alkuvuodesta.

Pilpalalaiset ovat olleet aktiivisia Lopen kyläkoulut ry:n perustamisessa ja sen toiminnassa koulujen säilyttämiseksi.

Liitontalolla järjestettiin syksyllä 2021 vesi-ilta, jossa kerrottiin alueen vesien tilasta ja annettiin jätevesineuvontaa. Järjestäjänä oli Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö.

Alueen yksityishenkilöt ja kyläyhdistys ovat aktiivisesti pyrkineet alueen teiden parantamiseen kirjein ja soitoin Uudenmaan ELY-keskukselle.

Vuonna 2021 kyläyhdistys työllisti puoleksi vuodeksi kyläavustajan omalta kylältä Tripla-hankerahoituksella. Työntekijä oli ammattitaitoinen ikkunaentisöijä, joka entisöi kylätalon ikkunat ja siinä ohessa huolehti monenlaisista muista töistä. 

 

Mitä elinkeinojen kehittämiseen ja/tai paikallistalouden edistämiseen liittyviä hankkeita kylä on toteuttanut tai ollut mukana toteuttamassa viimeisen viiden vuoden aikana?

Laajakaistayhteyksien saamiseksi ollaan mukana Länsi-Lopen yhteisessä, kaksiosaisessa avustushakemuksessa, jossa Pilpalan alue on määrä toteuttaa ensimmäisenä. Avustushakemus on jätetty ja vastausta odotetaan alkuvuodesta.

Kylänomadi-reitti ja Matkaparkki ovat kyläyhdistyksen keinoja saada matkailijat viihtymään kylällä ja edistämään samalla paikallistaloutta.

Kyläyhdistyksen omistamaa Liitontaloa on käytetty etätöiden tekoon työhuoneena. Lisäksi Liitontaloa on vuokrattu ammattivalokuvaajan pitkäaikaiseksi työtilaksi.


Onko kylän voimin pyritty edistämään maaseutuasumista ja hankkimaan kylään uusia asukkaita ja miten (tonttipörssi, markkinointi, muilla tavoin)?

Kylillä toimii työryhmä uusien asukkaiden hankkimiseksi ja myytävien tai vuokrattavien talojen ja tonttien kartoittamiseksi. Viime vuosina kysyntää on ollut enemmän kuin tarjontaa.

Pilpalan kylät ry on yksi Hämeen kylät ry:n pilottikyliä Uusia asumisratkaisuja kylille –hankkeessa. Lokakuussa järjestettiin aiheesta tiedotus- ja tapaamisilta Liitontalolla. Nyt selvitettävänä on minitalojen saaminen Pilpalan koulun viereen.

Kylien alueelle on aktiivisesti hakeutumassa myös villivihannesten keruuseen, jatkojalostukseen ja myyntiin keskittyvä yhteisö. Toimintaa käynnistellään yhteistyössä kyläläisten kesken.

 

Miten ympäristöä ja paikalliskulttuuria vaalitaan (perinnetapahtumat, kyläkirjat, kylän perinnerakennusten ylläpito jne.) ?

Kyläyhdistys ylläpitää 1920-luvulla rakennettua Liitontaloa. Vuonna 2021 sen ikkunat entisöitiin. Ensi kesänä se on tarkoitus maalata talkoilla. 

Kyliltä on ilmestynyt kirja nimeltä Kolmen kylän kirja vuonna 2005 joka on lähes jokaisessa taloudessa kylien alueella. Painos on loppuunmyyty. Kylien alueen perinnetietoa on koottu myös useisiin 1970-2000-luvuilla ilmestyneisiin Kalevi Airolan kirjoihin.

Kyläyhdistys on järjestänyt useita kyläkävelyitä eri kohteisiin vuosien varrella. Kyläkävelyillä asiantuntevat oppaat ovat kertoneet alueen ja paikkojen historiasta. Myös Hunsalan maa- ja kotitalousseura on järjestänyt opastettuja kyläkävelyitä, samoin Pilpalan Martat.

Vuonna 2019 ilmestyi kylille sijoittuva pienoisromaani Lähteen rannalla elämä, joka kuvaa vuotta 1923 Hunsalassa ja Pilpalassa. Seuraavana vuonna ilmestynyt Makasiini – maallemuuttajan tarinoita sisältää runsaasti kuvaa ja tekstimateriaalia näiltä kyliltä. Molemmat kirjat ovat yksityishenkilön julkaisemia, mutta niiden tuotolla tuettiin kyläyhdistystä ja kylätalon ylläpitoa. (lisätietoa Makasiinista täältä)

Makasiini - maallemuuttajan tarinoita on kuvia ja tekstiä sisältävä teos, jonka kuvista valtaosa on otettu Pilpalasta. Myös moni teksti liittyy Pilpalan kyliin. 

Netin Citynomadi-reitti Pilpalan-Hunsalan kyläkävely kulkee runsaan 6 kilometrin matkan Hunsalassa ja Pilpalassa ja hieman Tevännölläkin valottaen kylien historiaa ja nykypäivää. Nomadi-reitillä on 8.1.2022 mennessä ollut vajaat 1000 latausta (käyttökertaa).

Tevännön kylän alueelle on perustettu Suomen ensimmäinen Rakkauden metsä, jonne halukkaat voivat istuttaa oman puuntaimen. Ensimmäiset puut sinne on istutettu kesäkuussa 2020.

     

Miten suunnitelmallista kylänne toiminta on ja millaisia tulevaisuuden suunnitelmia kylällä on seuraaville viidelle vuodelle?

Kyläsuunnitelma on tehty vuosia sitten. Nyt tavoitteena on saada kylille valokuitu ja uusia asukkaita, ja näissä asioissa kyläyhdistys on toiminut aktiivisesti. Myös Pilpalan koulun säilymiseksi toimitaan aktiivisesti.

Etätyömahdollisuuksien myötä kylien elinkeinorakenne ja asukaskunta voivat laajeta edelleen.

Kyläyhdistys aikoo jatkaa toimintaansa 50. vuosikymmenellä pitkälti perinteisiin tapahtumiin nojaten: kesäjuhlat, joulutupa, karaoketanssit, laskiaisriehat ja lasten diskot säilyvät ohjelmistossamme edelleen. Uusille toimintamuodoille olemme avoimia ja kehitämme uutta toimintaa vanhan rinnalle aina tilanteen mukaan.


Kuu nousee Pilpalassa. Kuvassa oikealla parantajaeukko Serafian mökki 1800-luvulta. 

Onko korona-aika muuttanut kylänne toimintatapoja, ja onko teille syntynyt pysyviä muutoksia ja käytänteitä (esim. digitaalisuuteen ja monipaikkaisuuteen liittyen)?

Etäyhteyksien avulla olemme kyenneet entistä paremmin osallistumaan muun muassa Hämeen kylien toimintaan (kokoukset, koulutukset). Myös kunnan tason tapaamisia on järjestetty etäyhteyksin.

Joulumarkkinat, jotka oli suunniteltu Joulutuvan yhteyteen Liitontalolle, järjestettiinkin sähköisesti Facebook-sivustolla, kun fyysinen joulutupatapahtuma koronan vuoksi jouduttiin perumaan.


Aamurusko Näkyvällä. Pilpalan kylätalo Liitontalo kuvassa vastarannalla. 

 Miksi juuri tämä kylä pitäisi valita Vuoden Kyläksi?

Pilpalan kylissä huomioidaan kaikenikäiset kyläläiset ja vapaa-ajanasukkaat, erityisesti lapset ja nuoret. Pilpalan kylillä on hyvä yhteishenki ja vireä auttavaisuuden kulttuuri. Pilpalan kylät on tehnyt monipuolista kylätoimintaa ja töitä kyläyhteisön hyväksi keskeytyksettä jo yli 40 vuotta, ja työ jatkuu.



Tässä vielä muutama linkki lehtijuttuihin Hämeen Vuoden Kylästä 2021: 

Kommentit