Energia ja sen säästö mielessä

Energia mietityttää. Sähkön hinta, ylipäänsä sen saaminen, polttoaine. Lämpö, valo, öljy ja bensa. Miten meidän käy?

Olen miettinyt myös sitä, miksi itselleni energian säästäminen on aina ollut itsestäänselvyys. Toisaalta säästäminen kaikessa on ollut olennaista minulle aina. Välillä olen naureskellut sille, että olen vain pihi, nuuka ja saita, mutta oikeasti ajattelen, että kaikkien pitäisi olla. Ennen se on ollutkin pakon sanelema juttu, mutta vaikka jotain olisi halvalla saatavissa, niin pakkoko sitä on silti tuhlata? 

Vasta tänään muistin, että ollessani vasta toisella kymmenellä Suomessa oli energiakriisi. Kaikkialla opetettiin ja neuvottiin energian säästämiseen. Eikä se jäänyt siihen: säästämiseen asetettiin myös pakkotoimia. Niin vain oli. 

Ehkä tuon ajan toimet jäivät pysyvästi mieleen. Itsestäänselvyyksiksi tuli sisälämpötilan alhaisena pitäminen, nopea tuuletus, auton sammutus heti pysähtyessä, turhan autoilun lopettaminen ja monet muut toimet käytännön arjessa. (Tosin meillä ei koskaan autoa ollutkaan, ja ajokortinkin hankin vasta kolmikymppisenä, kun toimittajan töihin Kainuuseen lähtiessä se oli pakollinen.) 

On tuota ajasta muistuteltu ihmisiä aina silloin tällöin, mutta ilmeisesti sitä on pidetty vain kummallisena välivaiheena Suomen historiassa. Nuoremmat ovat voineet välttyä kuulemastakaan siitä. 

Teknologia on kehittynyt 1970-luvusta paljon, mutta käytännöt energiankulutuksessa eivät kovinkaan paljon. Ilmeisesti tarvitaan kriisitilanteita, ennen kuin asiat muuttuvat.  

Se kriisitilanne on nyt. 

Toivottavasti päättäjämme uskaltavat olla tarpeeksi rohkeita tehdäkseen oikeasti vaikuttavia päätöksiä, niitäkin, joista kansa ei aina pidä. Äänekkäimmät ärsyyntyjät pilkkaavat ja syyttelevät hyvinkin rajuin ja rumin sanoin ja kommentein, netti ja some ovat siihen helppoja kanavia. 

Lyhytnäköisyys ja ahdaskatseisuus ovat ihmislajilla niin surullisen yleisiä ominaisuuksia, samoin mukavuudenhalu ja haluttomuus muutoksiin.

Kaikesta huolimatta iloitsen keväästä. Jäät ovat väistyneet, avovettä on jo runsasti. Pihakin alkaa olla käveltävässä kunnossa. Metsään ei oikein pääse, sillä hanget eivät enää kanna. 

 

Joella oli tänä aamuna yksinäinen telkkäkoiras. 

Pariskunnan toinen puolisko, jonka jo viikolla näin, oli varmaankin jossain viettämässä yksin laatuaikaa. Tämäkään ei kauan tässä viipynyt, vaan nousi lentoon ja lähti.