Juhlat nuoruusmaisemissani

Lauantaina pääsin juhlimaan ystävääni Juttaa ja samalla piipahtamaan lapsuusmaisemissani. 
Asuin Maunulassa lähes koko 1970-luvun eli vuodesta 1972 lähes 1980-luvun puoliväliin. Siskoni asuu siellä yhä, joten pääsin samalla tapaamaan myös häntä. 

Tapasimme juhlapaikalla eli Pirkkolan Urban Saunalla ja kävelimme siitä Maunulan uurnalehtoon ennen juhlien alkua. Uurnalehdossa on isoäitini Martta Korelinin hauta ja siellä on myös muistolaatat Lassin molemmille vanhemmille sekä siskolle. Kävimme niitä katsomassa ja kävelimme hieman myös ihanassa Keskuspuistossa, joka oli minulle aikoinaan niin tärkeä. 

Maisemat Maunulassa ja Pirkkolassa ovat muuttuneet, mutta vanha Elannon ruokakaupan talo Pirkkolantiellä oli yhä olemassa. Mutta ei kauaa! Heti juhlia seuraavana päivänä tilaa alettiin tyhjentää, nyt siellä on kalusteiden poismyynti ja varmaan jo tällä viikolla talo puretaan. Olipa siis hieno sattuma, että Jutta järjesti juhlansa juuri nyt. Ja miten hienot jäähyväisjuhlat niistä tulikaan!

Viisikymppinen Jutta oli upeana. Koltun hän oli teettänyt löytämästään 1970-luvun verhokankaasta ompelijalla, ja se istui täydellisesti sekä Jutan vartaloon että kenkiin.

Menneinä aikoina viisikymppiset olivat hyvän matkaa astumassa vanhuuteen ja heille annettiin lahjaksi keinutuoli. Jutta ei ole vanhuutta lähelläkään, mutta istuimen hänkin sai: kokoontaitettavan retkituolin pyöräretkilleen. Istuin menee pienenpieneen tilaan ja avautuu hetkessä. Jutalla on tapana tehdä pitkiä, usean päivän pyöräily-telttaretkiä Saaran ja Marjon kanssa joka kesä, joten istuin pääsee varmasti käyttöön heti ensi kesänä. 

Juhlat olivat pitkät, hauskat ja perusteelliset. Aluksi Jutta esitteli sydämelliseen tapaansa jokaisen läsnäolijan - kaikki eivät tietenkään tunteneet toisiaan entuudestaan. Sitten syötiin herkullisia ruokia, juotiin kakkukahveja ja kuohuviiniä, laulettiin onnittelulauluja ja tanssittiin. 

Yllätyksenä Jutalle paikalle saapui myös trubaduuri eli Saaran veli Antti Maunu. Antti esitteli itsensä kertoen, ettei hän oikeastaan ole ihminen vaan elävä jukeboksi. Saimme A4-paperit täynnä tuttuja kappaleita eri vuosikymmeniltä. Niistä saimme kukin valita omat suosikkimme jukeboksin soitettavaksi. Mainiota! 
Irish Coffeeta ja lakkakakkua. Tietysti lakkakakkua, onhan Jutta kotoisin Muoniosta.
Juhlaväessä oli myös vankka edustus Lapista. 

Viime vuodet Elannon talo on toiminut vuokrattavana juhlatilana, mutta nyt paikalle rakennetaan uusia kerrostaloja. Koko Pirkkolantie on muuttunut kovasti; nyt siinä kulkee Jokeri-rata, vaikkei siinä liikennöintiä ole vielä pitkään aikaan. 

Solstrandin syreeninoksat pääsivät keväisten tulppaanien kanssa samaan maljakkoon.



Valaisimia ihailin. Onkohan joku jo päässyt ostamaan ne?

Antti Maunu on elävä jukeboksi. Olipa mukavaa nähdä häntäkin pitkästä aikaa: viimeksi tapasimme Saaran viisikymppisillä Ylivieskassa "silloin ennen" eli ennen koronaa. 



Lahjaksi matkustelua rakastava Jutta sai etupäässä rahaa,
mutta jotain sentään kertyi lahjapöydällekin.

Marjolla ja Lassilla on nyt yhteinen intohimo: puutarhanhoito ja viljely.
Marjolla on Vantaalla viehättävä siirtolapuutarhamökki, jonka pihaan mahtuu vaikka mitä. 

Upeasti bling-blingiin pukeutunut Jari piti hilpeän onnittelupuheen.




Kommentit