Villivihanneskurssilla oli aktiivista porukkaa

Kymmenen innokasta villivihanneskurssilaista saapui eilen Solstrandiin. Tai oikeastaan heitä oli yksitoista, mutta yhdellä oli mehiläiskurssi samaan aikaan, ja hän istui autossa mehiläiskurssilla samaan aikaan kun puoliso perehtyi kasveihin. Ihailtavaa aktiivisuutta!


Aluksi kertoilin Solstrandista, muun muassa sen, että olemme vanhan noidan asuinsijoilla. Serafiahan asui pihapiiriimme torpassa 1840-luvulta kuolemaansa asti 1890-luvun loppuun. Hän oli paikkakunnan parantaja ja tunsi tiettävästi myös kasvit. 

Serafia ei tietojen mukaan suostunut jakamaan yrttitietämystään muille edes pyynnöstä. Minä kuitenkin jaoin, tosin juuri sen lääkinnällisen käytön jätin kokonaan illan ohjelmasta pois. En myöskään puhunut kasvien kosmeettisesta käytöstä enkä koristekäytöstä. Niistäkin riittäisi asiaa ihan omiin kursseihin!

Me keskityimme siis syötäviin kasveihin. Kaikki niistä eivät kuitenkaan ole kaikkien makuun, kuten kuvasta näkyy. Tässä taidettiin maistaa siankärsämöä. 
Kevät on myöhäinen tänä vuonna, joten esimerkiksi maitohorsmanversoja ei vielä löydy ollenkaan. Monia villivihanneksia kuitenkin löytyikin, tosin ihan vauvoina vasta. On kuitenkin hyvä tuntea ne myös ihan pieninä, silloinhan niistä moni on parhaimmillaan. 
Muutamia viljeltyjäkin kasveja katseltiin ja käsiteltiin, haisteltiinkin. Punaherukka kasvaa Suomessa luonnonvaraisenakin, mutta mustaherukka ei. 
Peppi tuli mukaan nauttimaan rapsutuksista. 
Sää ei ollut lämmin, mutta aurinko ilahdutti. 

Varsinaisia ruokaohjeita en jakanut, vain keruu-, säilöntä- ja käyttövinkkejä sekä lajintunnistusapua. Ruokaohjeiden kehittelyssä voi itse kukin käyttää mielikuvitustaan ja ennakkoluulottomuuttaan ja  soveltaa villivihanneksia tuttuihin resepteihinsä. Korostan aina sitä, että tärkeintä on vain tunnistaa, mitä aikoo syödä, ja oma maku ohjatkoon käyttöä. 

Säilöntään suosittelen ennen muuta kuivatusta, ja kuivatuista kasveista monipuolisin käyttötapa on viherjauhe. Sitä voi heittää melkein ruokaan kuin ruokaan ja jopa jälkiruokiin ja leivonnaisiinkin. 
Nähdään taas luonnonkukkien päivänä 19. kesäkuuta! 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luokanopettajan vinkit

Kanojen ruokinnasta

Kehitteillä uutta yhteisöllisyyttä