Voikukka-aika

Ihana voikukka-aika on käsillä! Voikukka on todella monipuolinen villivihannes - ja satoisa! 
Tässä Lassin aamiaispuuron tuoreosuus. Nokkosta, vuohenputkea, voikukkaa ja maitohorsmaa. Nämä sekoitetaan yön yli hapatettuun tattariin, jossa on myös hapankaalia, kaalia, öljyä, pellavansiemieniä ja valkosipulia. Sisältö vaihtelee hieman, ja etenkin tietysti nämä vihreät lisukkeet vaihtelevat. Nyt on juuri paras aika villivihanneksille!
Tältä näyttää tuo villivihannessaalis pilkottuna. 
Saan kipollisen Lassin aamupuuroa itselleni salaatiksi. Syön sen päivällä tai illalla ruoan kanssa. 
Itse pilkkoisin kasvit saksilla, mutta Lassi on kokki ja häneltä pilkkominen sujuu kätevästi veitsellä. On meillä sellainen yrttihakkurikin, sekin on kyllä kätevä. 
Kahtena päivänä olen kerännyt voikukannuput pihasta. Ensimmäisellä kierroksella tuli runsas litra, eilen kaksi litraa. Tein niistä voikukannunnuja eli voikukkakapriksia eli etikkasäilöttyjä voikukannuppuja. Jossain nettisivulla niitä kutsuttiin Pohjolan kapriksiksikin, mutta meillä Pohjolan kapriksia ovat pihlajanmarjat. 
Näitä Lassi syö aamupuurossaan sitten talvella, kun tuoreita voikukkia ei ole saatavilla. 
Hyviä nämä ovat myös lisukkeena ruokien kanssa. Ne sopivat myös naposteluaterioille. 

Netissä on erilaisia ohjeita voikukannuppusäilykkeille. Joissain on mukana hunajaa, joissain valkosipulia tai yrttejä. Me suosimme voikukannuppuja sellaisinaan, emme kaipaa siihen ylimääräisiä mausteita. 

Näin säilön voikukannuput:
Huuhtelen nuput, jos niiden lähistöllä on vastikään käännetty maata. Kiehautan veden kattilassa, lisään vähän suolaa ja heitän nuput siihen pikaiseen ryöppäykseen. Otan nuput pois vedestä ja ne saavat jäähtyä jos ovat jäähtyäkseen. (Ohjeissa käsketään jäähdyttää ne nopeasti vedellä tai jääpaloilla, mutta ei selitetä miksi. Koska en keksi mitään järkevää syytä, en tee niin. Niiden päällehän heitetään kohta taas kuumaa lientä, joten liian pehmenemisen estäminenkään ei oikein käy selitykseksi.)

Keitän purkit ja kannet isossa kattilassa. Purkit voi myös desinfioida uunissa, jos niitä on paljon. 

Keitän liemen. Kahdelle litralle raakoja nuppuja riitti 6 desiä etikkaa. Siihen lisäsin 4 ruokalusikallista sokeria ja 4 teelusikallista merisuolaa. Suolan ja sokerin määrää voi hyvin vähentääkin, terveellisempää niin. Useimmat varmaan tahtovat myös lisätä liemeen vettä, mikä miedontaa makua. 

Täytin kuumat purkit nupuilla ja kaadoin ne täyteen etikkalientä. Lassi sai kiristää kannet. Hetken kuluttua ne vielä poksahtavat kiinni, ja se takaa säilymisen. 
Tässä resepti vielä lyhyenä versiona:

1 litra voikukannuppuja keitetään nopeasti suolavedessä. 
Vesi kaadetaan pois, purkitetaan nuput.
Päälle kaadetaan kuumennettu liemi, jossa on:
3 dl etikkaa
2 rkl sokeria
1 tl suolaa
(vettä)

Käytettävissä vaikka heti, mutta säilyy hyvänä ainakin vuoden. Meillä on yhä jäljellä pari toissavuotista (!) purkkia, joita syömme.

Hyvä säilöntäliemi on myös 3-2-1, jossa on 3 osaa vettä, 2 osaa etikkaa ja 1 osa sokeria. Siihen voi säilöä lähes mitä tahansa villivihanneksia tai vaikka sieniä. 




Kommentit

  1. Anonyymi26.5.22

    Tuohon liemeenkö et laittanut vettä ollenkaan?

    VastaaPoista
  2. Hyvä että kysyit! En laittanut. Siitä tulee sitten tosi etikkaista, mutta meille se sopii. Etikan iso osuus parantaa säilyvyyttä entisestään. Mutta useimmille varmasti sopii paremmin miedompi liemi, jossa on myös vettä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos reseptistä!

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti tulee käyttöön! Huuhtelu tosiaan on tarpeen vain, jos nuput ovat multaisia. Esimerkiksi sateen jälkeen niihin on usein roiskunut maata. Vastaavasti poudalla möyritty multa pölyää lähistölle.

    VastaaPoista
  5. Tuossa 3-2-1-liemessä sokeria on kyllä tolkuttomasti. Emme me sellaisia määriä laita. Yhden satsin tein 3 osaa etikkaa, 2 osaa vettä ja sokeria ja suolaa taas vain niukasti. Reseptejä voi hyvin muokata oman mielen mukaan!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista!