Siirry pääsisältöön

Pilkkeitä Pilpalasta

Hae tästä blogista

Kanat ulos

päiväys: kesäkuuta 02, 2022

Hae linkki
Facebook
Twitter
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset

Eilen oli kesäkuun ensimmäinen päivä. Kanojen ulkoilukielto päättyi!

Kyllä nyt kelpaa kiekua!

kana kukko siipikarja ulkonapitokielto

Hae linkki
Facebook
Twitter
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset

Kommentit

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista!

Katso aiempia

Männynkäpyhilloa on harva maistanut ja vielä harvempi tehnyt

Mistähän alun perin innostuimme männynkäpyhillosta? Kuusenkerkkiä olemme käyttäneet eri tavoin jo monena vuonna, ja viime vuonna laitoimme pataruokaan männynkäpyjä. Niistä tuli pehmeitä ja hauskan makuisia. Ukrainalaisen käpyhillon mainitsi ainakin Jussi Konttinen Hesarissa. Lähdimme etsimään reseptejä. Löytyneet olivat etupäässä venäjänkielisiä tai oudosti konekäännettyjä, mutta kyllä niillä pärjäsi. Lassi siis otti kipon ja kiipesi mäntyyn. Tai oikeastaan useampaankin, pihamme nuoriin, suhteellisen mataliin mäntyihin. Ensimmäinen haaste käpyhillon teossa on siis käpyjen saanti. Niitä ei saa kerätä toisten metsistä ilman lupaa, ja niihin ylettyminen ylipäänsä on haastavaa. Lisäksi ne on kerättävä tarpeeksi nuorina. Lainaan tässä suhteellisen suoraan venäjästä konekäännettyjä sivuja. Näin niillä kerrotaan: Kaukasiassa ja Krimissä on jo muinoin hoidettu monia sairauksia ainutlaatuisella juomalla tai hillolla, joka on valmistettu männynkävyistä. Nuoret kävyt s

Kieppi, kiehkura, kukkavarsi, skeippi - tuoreen valkosipulin aika on nupuillaan

Valkosipulia itse viljelevät pääsevät usein nauttimaan tuoreesta sadosta jo kesäkuun lopussa. Silloin nimittäin poistetaan kasveista kukkavarret eli nuput, joita myös skeipeiksi kutsutaan. Jos niiden antaisi kasvaa paikallaan, niihin kehittyisivät itusilmut. Itusilmut voi kerätä syksyllä talteen ja kasvattaa niistä uusia valkosipuleita, mutta se kestää pitkään. Toisaalta niiden kehittyminen vie voimaa pääkasvilta, ja mullan alla kehittyvä sipuli jää pienemmäksi. Joka tapauksessa itusilmuja tulee aivan liikaa, eli vähintäänkin osa skeipeistä kannattaa leikata pois. Jotkut leikkaavat tai taittavat nuo ihanuudet suoraan maahan. Suurin osa nykyisin jo ymmärtää, että skeipit ovat mitä mainiointa, hyvää ja terveellistä ruokaa, jota ei tietenkään kannata heittää haaskuuseen. Käyttö vaatii tietysti pientä vaivannäköä, sillä skeipit ovat tuoretuote, ja harva pystyy käyttämään niitä kaikkia ihan tuoreena. Jos valkosipulia on kasvatuksessa yhtään enempää, täytyy keksiä keinoja skeip

Suolaista ja makeaa - loppilaisia makuja 1.8.

Meillä Solstrandissa vietetään huomenna teemapäivää, johon kaikki ovat tervetulleita. Kyseessä on tapahtuma nimeltä 'Suolaista ja makeaa - loppilaisia makuja'. Päivän on ideoinut Timo Heinonen LOPPI-ryhmässä ja siihen osallistuu 8 ruoka-alan yritystä täällä Lopella. Alun perin osanottajia oli 9, mutta yksi jäi nyt viime hetkellä pois. Ideana on, että ihmiset kiertävät eri paikkoja ja saavat ostaa pieniä maistiaispaloja kunkin ravintolan tai muun yrityksen ruokatarjonnasta. Meillä tarjolla on tietysti omia kastikkeita, hilloja ja säilykkeitä oman tilan tuoretuotteiden kera. Liitän tähän päivitykseen listan tuotteista, kunhan saan sen kirjoitettua. Näistä kuitenkin on kyse. Näistä tehdään pieniä coctailpalojen tyylisiä maistiaisia, joita kukin voi valita lautaselleen. Tähän tyyliin: Juomana on tarjolla ruusu-kuplavettä tai itse tehtyä simaa. Tai itse asiassa tuossa yllä säilykekuvassa on vain ne tuotteet, joita tällä hetkellä on myynnissä. Noiden lisäksi on mai

Joogaa kylätalon nurmikolla

Saimme eilisiltana viettää ihanan hetken joogaten ulkona. Lopen opiston joogakurssi alkoi viikko sitten Pilpalan entisellä koululla. Eilen Lassi keksi ehdottaa, että olisimmekin tämän kerran ulkosalla, koska sää oli niin hieno ja lämmin. Se sopi erinomaisesti kaikille, myös ihanalle vetäjällemme Satu Bethellille. Aloittaessamme aurinko vielä paistoi, mutta oli jo vetäytymässä puiden taakse. Ilma tietysti hieman viileni, kun suoraa auringonpaistetta ei enää ollut, mutta liian kylmä ei tullut. Satu ohjaa rauhallisesti ja hyvin. Hän otti kuvia minun kamerallani, jolloin hän tietysti oli neuvonut meitä jatkamaan ohjaamaansa sarjaa omaan tahtiin. Siksi emme kuvissa ole juuri samassa kohdassa liikesarjaa. Keväällä lakkautetusta koulusta on tullut kyläläisten toinen kylätalo. Se näkyy tuolla taustalla. Uutta nimeä ei vielä ole päätetty, eihän sitä toki haluta iän kaiken kutsua vanhaksi kouluksi - ensinnäkään se ei ole vanha, t

Äitini Anna In Memoriam

Äitini Anna Salin s. Korelin on nyt kuollut. Hän ehti elää 91 vuotta. Tämä kirjoitus on nyt muistokirjoitus kahdella tapaa - muistokirjoitus äidilleni ja kirjoitus niistä evakkotytön muistoista, jotka hän minulle kertoi parisenkymmentä vuotta sitten. Lukuisien muiden tavoin heräsin kiinnostumaan suvustani ja äitini tarinasta liian myöhään. Jotain sentään sain kysyttyä ja kirjoitettua talteen ennen kuin sairaus vei niin hyvät kuin huonotkin muistot. Parikymmentä vuotta sitten otin asiakseni kysyä Annalta niin paljon kuin vain osasin, ja kirjoitin hänen kertomansa asiat talteen mahdollisimman tarkasti. Paljon oli kuitenkin jo ehtinyt unohtua ja jotkin asiat olivat saattaneet matkan varrella jo muuttuakin. Niin ihmisen muisti toimii. Anna lähti Karjalasta evakkomatkalle yksin seitsenvuotiaana. Hän kertoi joskus jotain Karjalasta, muisteli perhettä, jossa asui ja ortodoksisuutta, joka siellä oli tärkeää. Hän kävi myöhemmin Helsingissä muutaman kerran ortodoksisessa kirk

Linnut: 101 lajia omassa pihassa - On taas kevät!

Nyt se alkoi. Kevät! Tänään on maaliskuun ensimmäinen päivä. Ihanaa! Tänään kaivoin kännykästäni esille myös Muuttolintujen kevät -sovelluksen. Vielä en sillä napannut muuta kuin sinitiaisen, mutta eiköhän tämä lintukevät tästä taas vilkastu. Viime kesän saalis oli 101 eri lintulajia. Ikimaailmassa en olisi niitä itse tunnistanut, en puoliakaan. Yritän pikkuhiljaa niitä opetella, mutta olen surkea muistamaan ääniä. Ulkonäöltä tunnistaminen sujuu paremmin, mutta eihän lintuja yleensä pääse kunnolla näkemään. (Eri asia oli yliopiston lajintuntemustentti, kun tirpat makasivat pulpeteilla koivet oikosenaan. Olivat samana aamuna pakasteesta noukittuja...) Listassa voi toki olla huteja, äppi ei ole erehtymätön. En kuitenkaan ottanut mukaan sellaisia lajeja, jotka eivät olisi mahdollisia (en muista oliko niitä viime vuonna ylipäänsä). Esimerkiksi kaulushaikara tuntuu yllättävältä, mutta toisaalta täällä on kyllä nähty kaulushaikara ja ääni kuului tuossa lammen pohjaruovikossa.

Jättipalsami

Se aika lähenee jälleen. Tänään törmäsin jo ensimmäiseen kysymykseen jättipalsamista somessa. Olen vältellyt aiheeseen tarttumista, sillä se ahdistaa minua aivan kohtuuttomasti. Jättipalsamin torjunnan nimissä on tehty niin paljon pahaa ympäristölle - ja tehdään todennäköisesti vielä pitkään, vaikka ymmärrys ja asenteet ovat jo hyvää vauhtia muuttumassa. Katson kuitenkin velvollisuudekseni kirjoittaa aiheesta, vaikka mieluummin unohtaisin koko asian. Olen nimittäin ollut jättipalsamin kanssa tekemisissä enemmän kuin juuri kukaan tässä maassa, uskallan sanoa. Olen torjunut sitä itse, olen järjestänyt talkoita, olen järjestänyt jopa kansainvälisen työleirin sen torjuntaan, olen kirjoittanut asiasta lukuisia lehtijuttuja, puhunut siitä ja keskustellut siitä niiden kanssa jotka läjittävät, niiden jotka pussittavat, jotka niittävät, jotka torjuvat muilla keinoin ja jotka ovat päätyneet siihen, etteivät tee mitään. Minulla ei tässä nyt ole jättipalsamin kuvaa, mutta sen voi helposti go

Villivihannekset täydentävät taas aamuateriaa

Lassin aamuateria on monelle tuttu. Moni on saanut sitä maistaa ja moni alkanut valmistaa itsekin - joko aamupuuroksi tai salaatiksi. Itse saan sitä aina päivän salaattiannokseksi. Lassin aamu alkaa siis kiertelyllä puutarhassa hakemassa syötävää. Sisällä odottaa edellisiltana hapattumaan laitettu perusta, jossa on tattaria, tomaattimurskaa, hapankurkkua, kurkkusalaattia, kaalia ja valkosipulia. Kaali ei kuulemma enää olisi tarpeen, kun villivihanneksia on, kaali lähinnä korvaa tuoreravinnon talvisaikaan. Puutarhasta ja metsänreunasta siis löytyy mitä löytyy. Tänään tuomisina oli maitohorsmaa, nokkosta, voikukannuppuja ja vuohenputkea sekä ruohosipulia. Olisi voinut olla myös vaikkapa poimulehteä, voikukanlehtiä ja litulaukkaa. Nämä kaikki tuoreet Lassi pilkkoo sellaisinaan tattariliemeen. Liemessä on hapankurkun ja kurkkusalaatin liemi, mutta pelkästään niiden kanssa puurosta tulisi liian suolaista. Nyt joukossa on mukana myös mahlaa, jota on saatu valuttaa jo vajaan kuukauden verr

Suuntana omavaraisuus 1 vuosi 2024

Kasvimaat ovat jään ja lumen alla, mutta katseet suunnataan jo tulevaan kevääseen ja kesään. Omavaraisbloggareidenkin vuosi alkoi taas. Tällä kertaa on tarkoitus lyhyesti esitellä itsensä ja kertoa sitten tulevan kauden tavoitteista ja toiveista. Lisäksi meitä on ohjeistettu kertomaan, miten suunnittelemme kasvimaamme ja millaisia kokemuksia meillä on omassa puutarhassa esimerkiksi vuoroviljelystä, kumppanuuskasveista ja järjestyksestä. Jotain konkreettisia kokemuksiakin kaivataan. Oma tilanteeni on nyt se, että muu kirjoitustyö vie ajan ja ajatukset niin tarkkaan, etten siksikään kovin pitkästi kirjoita. Ajatukset eivät ole nyt ollenkaan tulevissa viljelyissä (vaikka aloituskuvan tekstissä vähän senkaltaista yritin vihjailla). Ehkä aktivoidun blogin suhteen sitten keväämmällä. Jotain pientä esittelyä sentään voin tähän tehdä. Pilkkeitä Pilpalasta -blogia pidän minä, Marika Tudeer. Asun pienellä tilalla Lopen Pilpalassa yhdessä mieheni Lassi Tudeerin kanssa. Olimme molemmat alun per

Kurkkujen hapatus

Kunhan ehdin, kirjoitan isommin hapatuksesta ja sen hyödyistä. Nyt teen pikapäivityksen kurkkujen hapatuksesta, sillä kurkkuaika on käsillä ja ehkä monella kohta jo ohi. Tämän päivityksen tiedot kopioin suoraan mieheni Lassin pitämän hapatuskurssin materiaaleista. Lassi on meillä se, joka hapattaa ja tekee yleensä muutenkin kaiken ruokaan liittyvän. Paitsi syömisen, siitä huolehdin etupäässä minä. Perusasiat Kannattaa varata tarpeeksi iso astia niin, että kurkkujen päälle jää vielä reilu liemikerros Tee tarpeeksi iso erä suolalientä. Koko vesimäärää ei tarvitse keittää. Jos teet 5 L lientä, keitä esim. 2 L vettä, johon liuotetaan 5×45 g merisuolaa kiehauttamalla. Annetaan hetken jäähtyä, lisätään loput 3 L vettä ja saadaan noin 4,5 % suolaliuos, joka on sopivan lämpöistä maitohappobakteereille. Alkukäyminen voi olla niin runsasta, että astiaista valuu nestettä alustalle. Kansi ei saa olla alkuvaiheessa liian tiivis. Pienet kasvispalat, siemenet yms. nousevat helposti pinnalle j

Sisällön tarjoaa Blogger