Kerkkähilloa ja kukkasiirappia

Kaiken kitkemisen, kääntämisen, kylvämisen ja istutuksen lomassa pitää ehtiä myös kerätä ja keittää. Voikukannuppujen suhteen odotamme uutta satoa - kun kasvusto on niitetty, uusi, pienempi nuppusato on kohta tiedossa. Mutta kerkkäkausi on nyt, ja seuraava tulee vasta vuoden kuluttua. 
Sama koskee syreeninkukkia. Jos niitä ei kerää nyt, seuraava mahdollisuus on ensi vuonna. Siis toimeen!
Ehkä annamme syreenipuskien levitä, jotta vastaisuudessa kukkia on enemmän. Nyt en raaskinut ottaa niitä kuin kulhollisen, ja sain niistä noin kuusi desilitraa kukkia. Kukkien nyppiminen on pikkutarkkaa ja aikaa vievää puuhaa, sillä vartta ei saisi yhtään päätyä joukkoon. 

Onneksi meillä oli myös kuivattuja mustikoita, jotka päätyivät mukaan keitokseen antamaan väriä. Kukkia, sokeria, mustikkaa, vettä ja sitruunahappoa - keitin niitä noin 20 minuuttia ja purkitin puhtaisiin purkkeihin. Siirappia voi sitten käyttää vaikkapa juomatiivisteenä: lisäämällä kivennäisvettä siitä tulee kauniinvärinen, kupliva juoma. 

Me, jotka emme heitä mitään pois, otimme tietysti talteen myös "mäskin" eli sen siivilöidyn massan. Saimme Sisko Savolaiselta vuohenmaitoa, Lassi teki lättyjä ja söimme niitä syreeni"marmeladin" kera. 
Männystä teimme marmeladia enemmänkin. Männyn kerkkien keruu oli tahmeaa puuhaa. 
Kauniin väriset tuotteet saivat nimikseen Petäjäinen, Näreinen ja Kukkainen. 
Siirappia voisi tehdä myös muista kukista, vaikkapa horsmista ja ruusuista. Niin, mustikka oli mukana lähinnä väriä antamassa. Eikö tullutkin kauniin väristä? 
Petäjäisen etiketistä tein ruskean, Kukkaisen etiketistä violetin ja Näreisen etiketistä tummanvihreän. 

Kommentit