Suomea ei voisi ajatella ilman soita. Suot ovat meille sekä arkinen osa elämää että tärkeä myyttinen, elämyksellinen ja historiallinen elementti. Suot ovat vaarassa, mutta onneksi meillä on sentään Etelä-Suomessakin mahdollisuus kokea aitoja, luonnontilaisia soita.
Yhdessä niistä sain alkuviikolla viettää ihastuttavan päivän yhdessä Jaana-ystäväni kanssa.
Tässä blogissa on lähinnä vain kuvia retkemme varrelta, sieltä täältä. Lopussa on myös marjakimara sekä kohtaaminen suomiehen kanssa.
Lakka, hilla, suomuurain, valokki... Meille etelän ihmisille se taitaa olla lakka. Lakka ei ole marjojen joukossa se suosituin, mutta on niitäkin hauskaa poimia ja välillä syödäkin.
Mustikkakausi on alkanut, ja nyt onkin ilmeisen hyvä mustikkavuosi. Ihanaa!
Puolukoiden kypsymistä saamme odottaa vielä pitkään. Toivottavasti niitäkin tulee paljon. Puolukka on meille tärkeä marja: se on hyvänmakuinen, monikäyttöinen ja terveellinen ja lisäksi se säilyy erinomaisesti ilman sähkön käyttöä. Me murskaamme ne lasipurkkiin ja säilytämme kellarissa ja jääkaapissa.
Karpalo ei myöskään ole kypsää vielä pitkään aikaan. Niitähän voi poimia vielä yöpakkasten jo tultua.
Variksenmarjoja näkee täällä etelässä harvoin. Ihan hyvä marja on sekin, vaikka jotkut yhä luulevat sitä myrkylliseksi. Kaupalliseen käyttöön sille on keksitty nimeksi kaarnikka, koska joidenkin mielestä variksenmarja-nimi kuulostaa huonolta.
Suot ovat lajistoltaan monipuolisia. Tässä on samassa kuvassa puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja hillaa. Näimme myös juolukkaa. Se ei ollut ihan yhtä kypsää kuin mustikka. (Otin kyllä juolukastakin kuvia, mutten jaksa etsiä niitä nyt tähän, laiskuri!)
Eteläinen vaivaiskoivu.
Loppupäässä retkeämme kohtasimme Kaljupeten.
Hän oli ollut yötä suolla ja oli jatkamassa seuraavaksi yöksi toiselle suolle.
Kaljupete on suomies. Hän kokee tehtäväkseen tehdä soita tunnetuksi ihmisille muun muassa järjestämällä monenlaisia ohjattuja retkiä soille, yöretkiäkin. Netistä löytyvät hänen kotisivunsa, joilla hän esittelee suosafareitaan. Instagramissa hän kertoilee kuvin reissuistaan.
Yöretkellä varustemäärä on kunnioitusta herättävä.
Tänään en olekaan vielä käynyt metsässä!
Vähintään kerran päivässä metsään, suolle tai vesille olisi hyvä tavoite.
Tällä viikolla se on toteutunut kaikkina muina päivinä paitsi tänään.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!