Ihmisillä on monenlaisia tapoja yrittää hankkia sädekehä.
Jotkut niistä ovat paitsi turhia myös haitallisia.
Yksi niistä on jokasyksyinen haravointi. Pihan pitäisi kuulemma olla siisti, ja siisteys tarkoittaa sitä, että siellä ei ole lehtiä. Ihmisillä on siis myös kovin eriäviä käsityksiä paitsi kauneudesta myös siisteydestä, opittuja useimmat.
Meillä on täällä Solstrandissa kymmenkunta haravaa. Arvatenkin ne ovat jostain 1980-luvulta. Silloin on ilmeisesti pidetty suuria haravointitalkoita, jotta piha on saatu täysin lehdettömäksi. Samaa puutarhakäsitystä edustavat ne lukuisat vieraslajit joita tänne on tuotu: isokierto, lupiini, kurttulehtiruusu...
Minä pyrin haravoimaan teiden reunuksia, jotta tie ei kasva umpeen, ja toki terassia ja kiviportaita samasta syystä. Ruohikkoa on turha haravoida: lehdet vain parantavat sen kasvua. Varsinaista nurmikkoa meillä ei olekaan, miksi olisi? Mutta sama koskee sitäkin: terve maaperä ja sen pieneliöstö tarvitsevat eloperäistä ainetta. Mieluummin puiden lehtiä kuin keinolannoitteita!
Muistan, kun ensimmäistä kertaa luin ajatuksesta, että leikattua nurmikkoa ei pihassa tarvittaisikaan, vaan pihaan voisi peräti tarkoituksella hankkia ja jättää tilaa luonnonkasveille. Asuin Kuhmossa, ja vuokraemäntäni oli suorastaan pöyristynyt lukiessaan Aura Koiviston kolumnin Suomen Luonto -lehdestä. Hän valitti siitä tuohduksissaan isoon ääneen. Minusta kolumni oli erinomainen ja ajatus heti järkeenkäypä.
Nykyisin siitä kuten haravoimatta jättämisestäkin puhutaan jo paljon. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY on ottanut asiaan kantaa erityisesti eläinten kannalta ja tiivistänyt asian selkeästi. Lainaan tekstin tähän:
Kuolleet lehdet ovat osa luonnon kiertokulkua
Syksyisin monilla on tapana haravoida lehdet pihoiltaan. Lakastuvat lehdet ovat kuitenkin tärkeä osa luonnon kiertokulkua, ja haravointi kannattaisi jättää väliin monestakin syystä.
Lehtikerros toimii talvehtimispaikkana eri hyönteisille. Esimerkiksi yöperhosista jopa 94 % käyttää lehtiä talvehtimispaikkanaan. 
Lehtikerros tukee maan pysymistä tasalämpöisenä, mikä mahdollistaa useiden maaperässä asuvien lajien paremman selviytymisen. Lehdet toimivat myös eristyskerroksena varhaisimmille kevään kukille ja estää niitä jäätymästä. Näin useampi kukka pääsee kukoistamaan täyteen loistoonsa kevään tullen. Lehdet lannoittavat ja rikastuttavat maaperää, ja ne myös lisäävät hyödyllisiä mikrobeja. Kuolleista lehdistä peräisin olevat ravintoaineet voivat tukea koko alueen luonnon kukoistamista. Lehdet toimivat useiden hyönteisten ja muiden eläinten kotina. Esimerkiksi kastemadot, tuhatjalkaiset ja jotkin matelijat ja sammakkoeläimet käyttävät lehtikerrosta elinympäristönään. Keväällä hyönteisasukkaat voivat myös toimia arvokkaana ravintona linnuille ja heidän poikasilleen. Lehtikerroksen paikalleen jättäminen rikastuttaa alueen lajistoa ja tukee sekä yksilöiden että lajien selviytymistä. Siileille kuolleet lehdet voivat toimia pesänrakennusmateriaalina, ja lehtikasaan saatetaan jopa rakentaa itse pesä. Kun siis tänä syksynä harkitset haravointia, mieti vielä. 
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!