Historiaa sadan ja puolensadan vuoden takaa

 Viikonlopun siirto-operaatioiden muistoissa jäin miettimään pappia, jonka mökki siirrettiin meidän pihastamme vuonna 2009. Oliko hänen nimensä tosiaan Bergroth? 

Piti googlata. Olihan se. Samalla löysin yhden uuden dokumentin Solstrandin - siis tämän meidän kotimme - historiasta. 

Löytöni johti uuteen hakuun: Kesäkoti Solstrandia oli edeltänyt vastaava paikka Vihdissä, joka sitten oli jäänyt toisen helsinkiläisseurakunnan kesäpaikaksi. Eihän vain tuo Vihdin paikka ollut sama, jossa Lassin isoisän isä Oskar Emil Tudeer vietti kesiään 1900-luvun alussa?

Katsotaan, mutta pysytään sitä ennen vielä hetki Solstrandissa.

Matteus Forsamlings Diakoniförening oli perustettu 3.3.1964. Yhdistyksen hallitukseen valittiin Herttoniemen ruotsinkielisen kirkon kirkkoherran ja diakonissan lisäksi pastori Magnus Bergroth. Bergrothista tuli "Solstrands eldsjäl" eli "Solstrandin tulisielu", jolla siis oli oma pieni mökkinsä Solstrandin rannassa. (Miksi ihmeessä?)

Sääntöjensä mukaan yhdistyksen tehtävänä oli myös ylläpitää kesäkotia. Tässä suoraa, vapaata käännöstä ruotsinkielisestä tekstistä:

"Matteuksen ja Markuksen seurakunnat perustettiin 1.1.1961. Ne tarvitsivat leirikeskuksen kesätoimintaansa, ja yhteisen leirikeskuksen ostoa varten perustettiin yhdistys seurakuntien jäsenistä. Ostettava tila oli kesäkoti Björkebo Vihdissä. Pian huomattiin, että molemmat seurakunnat tarvitsivat omat leirikeskuksensa. Matteus församlings diakoniförening fr osti Sinerväkosken kiinteistön Lopen Pilpalan kylästä ja antoi sille nimeksi Solstrand."

"Ensimmäiset vuodet Solstrand oli ahkerassa käytössä. Leirejä järjestettiin kesäkuun alusta elokuun loppuun aina kunnes koulujen kesälomia lyhennettiin 1971. Oli lastenleirejä, rippikouluja, eläkeläisten leirejä, lasten kuoroleirejä, ohjattuja lomia, talvilomaleirejä ja nuorisoviikonloppuja."

"1990-luvulla toiminta väheni muun muassa siksi, että tila ei enää vastannut ajan vaatimuksia. Oli yhä vaikeampaa rahoittaa kiinteistön hoitoa ja henkilöstön palkkoja. Myös yhteisö leirikeskuksen ympärillä kuihtui ja linja-autoliikenne hävisi."

"Yhdistyksen vuosikokouksessa 23.2.2003 Solstrand päätettiin myydä. Hallitus päätti myöhemmin, että  myynnistä saadun pääoman tuotto käytetään tukemaan seurakunnan diakoniatyötä lasten, perheiden ja vanhusten parissa."

Lassi siis osti Solstrandin edesmenneen vaimonsa kanssa keväällä 2003. Hinta oli alhainen, sillä kaikki rakennukset olivat rajun remontin tarpeessa ja tielläkin oli kolmen mökin rasite. Lassin maksamien rahojen tuotolla siis edelleen rahoitetaan itähelsinkiläistä diakoniatyötä. Toki seurakunta saa myös muuta tukea ja lahjoituksia. Yhdistys rahoittaa edelleen lasten, nuorten ja vanhusten osallistumista vastaavaan leiritoimintaan, mitä se itse tuotti vuosina 1964 - 2003. 

Mutta entä tuo Vihdin leiripaikka? Oliko juuri tuo Björkebo Lassin isoisän isän kesänviettopaikka 1910-luvulla?

Professori Oskar Emil Tudeer ja hänen vaimonsa Ellen Tudeer Vihdissä 1910-luvun lopussa. Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Finna HK10000:1574

Eipä toki. Jos olen oikeassa, Oskar Emil Tudeer vietti kesiään Vihdin Niemenkylässä, joka sijaitsee Hiidenveden rannalla. Björkebo puolestaan oli noin 10 kilometrin päässä Niemenkylästä Enäjärven rannalla. Niemenkylän kartanolla on pitkä historia, josta kerrotaan heidän kotisivuillaan. Mutta eikös vain pieni yhteys löydy sittenkin: hetken on kartano ollut Bergrothin omistuksessa, nimittäin Alvar Bergrothin vuosina 1916 - 1919. Näin kerrotaan Niemenkylän kartanon kotisivuilla. 

Vuodet ovat juuri niitä, jolloin Lassin isoisän isä vuokrasi yhtä kartanon rakennuksista ja matkusti sinne Helsingistä kesiään viettämään. Tila oli valtava, ja vuokrattavaa riitti, kunnes "Vuonna 1918 tulleen lain perusteella Niemenkylästä lohkottiin 1920-luvulla 12 tilaa, joka käsitti yhteensä 130 ha". (Lainaus  Niemenkylän kartanon kotisivuilta, joista käy ilmi myös se, että Niemenkylän kartanossa on nykyisinkin vuokrattavia, yli satavuotiaita taloja.) 

Tulipa käytettyä aikaa vanhoja kuvia ja tekstejä etsien. Samalla löytyi Vihdistä vielä yksi kuva, jossa on Lassin sukulaisia peräti kaksin kappalein. Kas tässä: 

Eteläsuomalaisen Osakunnan kokoelma. Osakunnan kesäjuhlat 1907, Vihdin kansanopistolla kansanjuhlan aikana 30.6. Takarivissä (vasemmalta): Alf Tudeer, Lauri Tudeer, Arvi Jännes, Eero Järnefelt, Einar Palmén. Eturivissä: nti Anna Becker / Palmén ja nti Tyyni Hjelt (albumissa nimi Greta Hjelt, pahvissa Tyyni Hjelt / Brofeldt. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Finna. 

Nämä vanhat kuvat tekevät kulttuurihistoriaa niin eläväksi. Olisi hauska tietää tarkemmin, miten läheiset suhteet Lassin isoisällä Alfilla oli esimerkiksi kuvassa näkyvään Eero Järnefeltiin. 

Vielä yksi kuva Oskar Emil Tudeerista. Hän istuu kuvassa toisena oikealta Juhani Ahon vieressä. Aho on siis äärimmäisenä oikealla. Muut herrat vasemmalta oikealle ovat Alvar Renqvist, Alpo Kohonen, E. N. Setälä ja Mikael Soininen. En tiedä, minkä sortin kokous tai tapaaminen kuvassa on meneillään, mutta SKS:n tiloissa he istuvat. (Kuva on valokuva kirjasta Jugend Suomessa, jossa tosin herrojen nimet ovat väärässä järjestyksessä.)

Helsingin yliopiston professorina Oskar Emil toki varmasti tunsi Ahon, mutta kuinka läheisesti? Sitä tuskin saan tietää. Hänen kirjeensä Minna Canthille löytyi sentään netistä. 

Jos tiedät mitään tämän blogin henkilöistä tai paikoista, olisi hienoa, jos jakaisit tietojasi kommenteissa tai privaviestinä! Kaikki kiinnostaa. Ja jos vielä kuviakin olisi, niin aina mahtavampaa!