Joulukalenteriluukkujen vastaukset 16-20

16. Minkä luetelluista eläimistä olen nähnyt kauimpana tonttimme ulkopuolella? 

Kaikki nämä eläimet olen nähnyt täällä kotipihassa tai sen välittömässä läheisyydessä (alle 400 m). 

a) kettu

Olen vain kerran nähnyt ketun täällä Solstrandissa. 

Se oli yhtäkkiä ihan selkäni takana, kun olin rannassa lähellä kanalaa videokuvaamassa koskea. 

Pelästyimme kai molemmat toisiamme, kun nousin ylös ja käännyin. 

b) rusakko

Rusakko käy pihassamme useinkin. Se ei meitä riemastuta, sillä sehän tietysti syö viljelyksiämme. Kerran oli hauska katsella, kun se juoksi ympäri taloa.

c) hirvi

Hirvi tuli ainakin kerran pihaamme ja koska asumme niemessä, se päätti uida vastarannalle joen suiston kohdalla. Matka ei ollut pitkä. Hirvenjälkiä näkyi vastikään myös tuon lyhyen joen alkupäässä, jossa se oli ylittänyt joen jäätä myöten. Peurat ja kauriit ovat kuitenkin tavallisempia nykyisin.

d) mäyrä

Mäyrän olen nähnyt tiellä parinkymmenen metrin päässä sillastamme. 

e) valkohäntäpeura

Valkohäntäpeurat käyvät syömässä viljelyksiämme harmillisen usein. 

f) supikoira

Supikoira on tämän luukun oikea vastaus. 

Sen näin Sinervä-järven rannassa noin 300 metrin päässä meistä.

g) ilves 

Ilveksen olen nähnyt ihan omassa pihassa. Se ylitti ylvään rauhallisesti sillan ja jatkoi matkaansa.

h) saukko

Saukon olen nähnyt Näkyvän eli tuon "meidän" lampemme jäällä. Jälkiä näkyy usein myös joen jäällä.

i) orava

Orava on ihan vakiasukas meidän pihassa.

Listaan en ottanut mukaan siiliä enkä pikkujyrsijöitä, ne ovat turhan ilmeisiä asukkaita täällä.

Oikea vastaus oli siis f) supikoira.

17. Minkä puulajin runkoa kuvassa näkyy?

Tämä olikin vaikea. Mutta eihän ollut tarkoituskaan, että kaikkiin kysymyksiin olisi ihan helpot ja selvät vastaukset. Itse olisin veikannut puuta kuvan perusteella koivuksi, mutta ymmärrän myös niitä jotka vastasivat mänty. Oikea vastaus on kuitenkin haapa. 

18. Ovatko kirpputorilta hankitut esineet ryhmä a, b vai c?

Muutama esine siis oli ihan kaupasta ostettu, osa yleensä vanhana saatuja. Kirpputorilta hankittuja olivat pienet kulhot, kukkamaljakko, servetit ja servetinpitimet, joten oikea vaihtoehto oli a. 

19. Mitä tehdä kanattomalle kanalalle?

Miten sisätilat voisi hyödyntää? Entä tarha? 

Jos laittaisin sinne viljelylaatikoita, mitä kasvattaisin niissä? 

Tämä oli aito kysymys, johon kaipaan vastausta. Kaikki vastanneet saavat vähintäänkin plussan, yhtä oikeaa vastausta tähän ei ole. Ajatus saunasta kasvikuivaamona ei toimi, kun mitään saunaa ei enää ole: kirjoitinhan, että kanala perustettiin talon keskihuoneessa olevan saunan tilalle. Se on siis myös likainen kanojen jäljiltä ja siksi elintarvikehuoneeksi kelpaamaton. Sienikasvattamo oli kiva ja ehkä toteuttamiskelpoinenkin idea, mutta Lassi pelkää, että sen vaatima kosteus pilaisi rakenteet. Haluamme tietysti säilyttää tuon 1800-luvun alkupuoliskolta peräisin olevan rakennuksen.  

20. Mikä seuraavista joulunviettotavoista on keksitty eli valhe?

Tämä on erityisen henkilökohtainen kysymys, joten muistelen tässä kutakin joulua hieman tarkemmin. 

Vietin joulua

a)      Italian Roomassa näyttelijäystäväni kanssa. Paavi toivotti meille suomeksi ”Hyvää joulua!”

Kyllä, näin oli. Vuosi oli muistaakseni 1999, Suomeen saavuimme juuri millenniumin eli vuosituhannen aattona. Millenniumin (vuosituhannen vaihteen) vietin Espoossa. 

b)      Puolangalla 30 asteen pakkasessa hirsimökissä, joka ei vielä aamuun mennessä ollut lämmennyt niin paljoa, että koiran vesi olisi pysynyt sulana. Jouluruoat olivat unohtuneet kotiin.

Karmaiseva joulu! Lopulta oli pakko palata Ouluun, oli niin kylmä. Olisin ollut valmis vuokraamaan jonkin hotellihuoneen tai majatalon Puolangaltakin, mutta eihän siellä sellaista ollut. Lähdimme ajamaan vuokra-autollamme siinä poikkeuksellisen kovassa pakkassäässä kohti Oulua. Auto yski kylmyyttään, kunnes jossain Utajärven kohdalla hyytyi kokonaan. Siinä sitä sitten jatkettiin palelemista, kunnes jokin tiepalvelun auto tuli meidät pelastamaan. En jotenkin ollut kovin hyväntuulinen sinä uudenvuodenaattona. 

c)       Norjassa makkaraa ja hernepataa syöden Bunnefjordenin ja Oslofjordenin välisellä niemimaalla.

Sellaisia jouluruokia siellä Norjassa syödään. Tuolloin söin vielä lihaa, joten hyvin meni alas. Olen kyllä aina ollut hernekeiton ystävä, joten ertestuing ei ollut millään lailla järkytys, outoa vain. Tuon joulun jälkeen vietin Norjassa vielä seuraavan hiihtoloman ja neljän kuukauden kesän. Ainakin yhden muunkin joulun olen viettänyt Norjassa. Silloin meillä oli finsk kveld tapaninpäivän iltana laatikkoruokineen. Norja on kyllä hieno maa ja norjan kieli on kiehtova. 

d)      Ylivieskassa ihastuttavan ystäväperheen kanssa joululauluja laulaen.

Tämäkin on totta. Saaran ihana perhe kutsui minut luokseen jouluksi.

e)      poliisilta piileskelevän kenialaisen pakolaismiehen kanssa kahdestaan Oulussa. Olin unohtanut käydä kaupassa, joten jossain vaiheessa joulua työkaveri haki kenialaisen kotiinsa syömään ja jatkamaan joulunviettoa.

Ninhän siinä kävi. Jatkoin sitten joulua yksikseni, kun Jukka oli hakenut Ericin. Myöhemmin - vai oliko se jo aiemmin? - salakuljetimme Ericin kavereineen Ruotsin Haaparantaan Ruotsin auton peräkontissa. Kävi ilmi, ettei Ruotsissa ollut kenialaispakolaisen sen helpompaa saada turvapaikkaa, joten he palasivat Ouluun. Myöhemmin asiat järjestyivät ja Eric valmistui aikanaan luokanopettajaksi suomalaisesta yliopistosta.  

f)        ison porukan kanssa Tukholmassa puutalokommuunissa, jossa joulukuusi oli koristeltu muun muassa vessapaperilla ja radion kuorilla.

Tästä on jo aikaa. Tuolloin tuli käytyä Tukholmassa aika useinkin. 

g)       Kuhmossa ystävien seurassa. Jouluaamuna kävimme joulukirkossa Lentiirassa maalaistalon tuvassa, kun varsinaisen kirkon oli kirkkoherran poika polttanut.

Tunnelma oli ikimuistoinen. Siinä oli lämpöä, anteeksiantamusta, aitoa yhteisyyttä ja ymmärrystä. Kirkkoherran saarna oli sekä ihmisläheinen että syvän henkinen. Toki kyseessä oli myös ainoa kerta, kun olen käynyt jumalanpalveluksessa jouluaamuna. Seuraavana aamuna jouduinkin juttukeikalle tulipalopaikalle, jossa jonkun koti oli palanut. Olin siis tuolloin toimittajana paikallislehti Kuhmolaisessa. 

h)      yksin Oulun Raksilassa, välillä kaupungilla pubissa istuen.

Jonkun mielestä tämä oli liian tavallista arvattavaksi. Huh! Minusta tämä oli aika extremeä. Toista kertaa en tahdo tätä kokea. Ehkä nykyisin pubeissa voi olla jopa ihan normi-ilta jouluna, mutta tuolloin Oulussa vain alan miehet löytyivät kapakoista aattoiltana. Ja minä. 

i)        ihanassa kelohonkamökissä Rukalla hyvässä seurassa.

No, tämä oli fantasiaa. Kerran olen suunnitellut mökin vuokrausta jouluksi, mutta se ei ollut Rukalla eikä se edes toteutunut. En kyllä kaipaisikaan kelohonkamökkiä. Jokin järjestetty maalaisjoulu olisi eri juttu, mutta sehän on meillä täällä Solstrandissa vuosittain! 

j)        Solstrandissa suuren sukulaisjoukon ympäröimänä tunnelmallisesti perinteisin menoin.

Kyllä, kyllä tämä on ihan totta. Siitä on tosin jo aikaa: Lassin isä ja äiti elivät vielä, ja mukana oli Lassin tytär miehensä ja kahden poikansa kanssa. Lisäksi mukana oli vasta leskeytynyt Lassin siskon mies. Hänen tyttärensäkin piti tulla, mutta hän harmi kyllä sairastui juuri jouluksi. Meitä oli siis yhdeksän; eikö sitä voi sanoa suureksi sukulaisjoukoksi? Se oli hieno joulu, meillä oli olohuoneessa pitkä pöytärivi jouluaterialle ja joulupukkikin kävi. 

 Oikea - siis väärä - vastaus oli siis i) kelohonkamökki Rukalla.