Tämä koiran ilmehän ei ilmaise iloa ollenkaan, mutta kyllä se meissä ihmisissä hilpeyttä aiheuttaa. Erityistä hilpeyttä aiheuttaa siihen liittyvä ääni: se on eräänlaista kurlutusta. Ilmeet ja ääni on tarkoitettu toiselle koiralle, ja ne viestivät: "Häivy siitä Marikan sylistä, se on minun paikkani!"
Toinen koira ei piittaa asiasta juurikaan mitään. Lopulta ne yleensä asettuvat molemmat syliini sulassa sovussa, kun katselen sohvalla televisiota.
Tämänkertaisen Suuntana omavaraisuus -yhteisbloggauksen aihe on omavaraistelijan ilonaiheet.
"Mistä nautit omavaraistelussa eniten ja mikä saa sinut erityisen iloiseksi. Jokainen toki nauttii omien kättensä tuotoksista, mutta mikä on omavaraistelussa parasta? Oman etenemisen seurantaan olisi kiva saada muutamalla sanalla vuoden ilahduttavia hetkiä ja kokemuksia."
Aihe tuntuu hankalalta. Ilon aiheita löytyy toki paljonkin, mutta mitkä niistä liittyvät erityisesti omavaraisteluun? Iloitsen muun muassa laiskasta löhöilystä sohvalla, mutta sellainenhan ei sovi omavaraiselämän viettoon ollenkaan!
Vuoden suurin muutos ja myös iso ilo on ollut se, että täytin syyskuussa eläkeiän ja siirryin eläkkeelle. Ystäväni Pirkon sanoja mukaillen: Saan nyt valtion säännöllistä apurahaa.
En kylläkään pysty itseäni eläkeläiseksi vielä kutsumaan. Asia tuntuu kerrassaan kummalliselta. Minähän olen nuori ihminen! Hädin tuskin ehdin kasvaa aikuiseksi, ja nyt sitten pitäisi totutella ajatukseen eläkeläisyydestä. Onneksi ystäväpiirissä on paljon muitakin eläkeläisiä, jotka eivät ole millään muotoa vanhuksia vaan aktiivisia, asioista kiinnostuneita, monessa mukana olevia ihmisiä.
Mutta silti: miten mahtavaa! Voin nyt omistautua romaanin kirjoittamiselle. Itse asiassa en ole vielä kirjoittanut riviäkään varsinaista romaanikäsikirjoitusta, vaan vasta hankkinut taustatietoa ja hahmotellut asioita päässäni. Omavaraisteluun kirja liittyy sentään jollain tapaa: se sijoittuu 1920-luvun loppuun, jolloin varsinkin köyhä väki oli ihan pakostakin pitkälti omavaraista.
Ilon aihe oli myös onnistunut Lopen luonnonystävien jäähyväisretki viime viikonloppuna. Elämäni helpottuu nyt monella tavalla, ja aikaa jää enemmän muun muassa kasvimaan hoitoon. Ei sillä, että sen hoito olisi tähän astikaan ajan puutteeseen kaatunut... lähinnä laiskuudesta on ollut kyse, jos jotain on jäänyt tekemättä.
Tällä hetkellä huvittelen pitämällä joulukalenteria. Joka aamu kello 10 aina joulupäivään asti aukeaa tässä blogissa luukku. Kysymyksiin voi vastata kuka tahansa, ja palkintona on oman tilamme tuotteita. Pisteet lasketaan joulupäivänä ja eniten pisteitä kerännyt tietysti voittaa.
Tämä lyhyt postaus oli nyt panokseni vuoden viimeiseen yhteisbloggaukseen omavaraistelijayhteisössä. Päivitykset julkaistaan kunkin kuun ensimmäisenä maanantaina. Käy lukemassa myös muiden päivityksiä! Kommentoi mieluusti!
Onnittelut eläkkeelle siirtymisestä. Ja onnea kirjoitustyöhön.
VastaaPoistaMukavia ja puuhakkaita eläkepäiviä!
VastaaPoista