Joulukorttiselonteko

Joulukortit ovat tärkeitä. Yksi jouluperinteistämme on käydä joulun jo mentyä kaikki saapuneet kortit läpi ja valita niistä vielä suosikkimme. Teemme tämän yleensä uudenvuodenaattona tai loppiaisena. Siihen asti kortit ovat keittiön ovessa nähtävillä.  

Aiempina vuosina kortit ovat peittäneet lähes koko oven. Nyt korttien määrä on vähentynyt alle puoleen. Yksi syy siihen on se, etten enää ole koulussa. En saa enää oppilailta kortteja; samasta syystä en tänä jouluna saanut myöskään lahjoja, suklaita tai kukkia. Olihan se vähän ankeaa. Yhden suklaalevyn Lassi otti hyllystä ja laittoi sen joulupaperiin. Olin itse nostanut sen siihen hyllylle... Uudenvuodenaattona sentään Olli ja Minna toivat minulle valkean hyasintin (olin Facebookissa valittanut sen puuttumista).

Itse lähetämme joulukirjeitä. Niissä on itse ottamamme kuvat ja selonteko kuluneesta vuodesta. Tänä vuonna joulukirjeen teko jäi niin viime tippaan, että lähetimme sen vain sähköisesti. Harmillista. 

Joulukirje on lähtenyt yleensä runsaalle seitsemällekymmenelle, joskus aiemmin ehkä sadallekin. Seitsemisenkymmentä korttia olemme saaneet itsekin, ei välttämättä samoilta ihmisiltä. Joidenkin jouluun korttien lähettely ei vain kuulu, se on ihan ok. 

Mutta meillä siis katsotaan tarkkaan jokainen kortti. Suosikin valinta tapahtuu poissulkumenetelmällä: yksi kerrallaan valitaan kortteja pois, kunnes jäljellä on ehkä kolme, joista suosikki onkin sitten yhteinen valinta. Lisäksi olen laskenut korteista eläinten lukumäärän. Se oli tänä vuonna vähäinen.

Korteissa oli yhteensä 34 eläintä. Eniten oli lintuja, siis mitä tahansa lintuja. Seuraavaksi eniten oli jäniksiä ja rusakoita, sitten poroja ja peuroja. Lajinmääritys joulukorteissa ei ole ihan tarkkaa, siksi joitain lajeja pitää yhdistellä. Linnut olemme laskeneet vain lintuina. 

Lisäksi korteissa oli tänä vuonna hevosia, oravia, kettuja, siilejä, koiria ja kissoja.

No, entä se suosikkikortti? Valinta oli helppo: Veera Lammion piirtämä kuva koulun joulujuhlasta. Siinä on ihana tunnelma, hieno viiva ja paljon oivaltavia yksityiskohtia. Väriä olisi voinut olla enemmän, mutta kokonaisuus on hurmaava. 

Eduskunnasta tuli tällä kertaa kaksi korttia. Tämänvuotisesta eduskunnan kortista en pitänyt, se oli synkkä ja mitäänsanomaton. Viimevuotinen voittaja oli Juha Ilkan piirtämä mustarastas, joka tuli tänäkin vuonna Luonnonperintösäätiöstä. Se on viehättävä, mutta ei se sentään toista kertaa voi voittaa. 

Pidin omina kouluaikoinani - silloin muinaisuudessa - esitelmän joulukorteista. Niiden historia ja muuttuminen kiehtovat minua. Pidän korteista ylipäänsä; minusta on harmillista, ettei esimerkiksi pääsiäiskortteja enää lähetellä.  Onneksi osa ihmisistä on säästänyt vanhat kortit, ja meillä on Liitontalolla ollut sekä joulutuvassa että pääsiäiskahvilassa vanhojen korttien esittelyjä. Omatkin korttini säästän tietysti visusti.