Pitkä ja hyvä elämä Kiminkisen neuvoin

Eilen lähdin kirkonkylälle kuuntelemaan tohtori Kiminkisen luentoa. Niin oli lähtenyt parisataa muutakin. Kannatti! 

Kyse oli ikääntyvien terveydestä, ja puolessatoista tunnissa Kiminkinen ehtikin kertoa siitä paljon ja hauskasti.

En varsinaisesti mitään uutta tietoa odottanut saavani, enkä saanutkaan. Perusasiat olivat selvät: Liiku vaikka väkisin! Syö kasviksia – sydänterveyden kannalta parasta olisi täysi kasvisravinto. Pidä mieli virkeänä, tapaa ihmisiä, tee monenlaista. Harrasta seksiä, jos suinkin voit.

Kiminkinen aloitti puhumalla siitä, että ennen ei suinkaan ollut kaikki paremmin. Vuosittain 10 000 suomalaista kuoli tuberkuloosiin. Melkein joka kunnassa oli tuberkuloosiparantola, jossa ihmiset elivät jopa vuosikausia, syntyivät, rakastuivat ja kuolivat.

Keskimääräinen elinikä oli huomattavasti alhaisempi kuin nykyisin: esimerkiksi 50 vuotta sitten mies kuoli keskimäärin 13 vuotta nykyistä aiemmin. Vuonna 1962 eläkkeelle jäävä mies ehti nauttia eläkkeestä keskimäärin yhden vuoden, nykyään 19 vuotta! Eläkeikä, jonka Kiminkinen itsekin juuri syksyllä saavutti, on nykyisin ihmisen kolmas ikä: aktiivista, vireää ja toiminnallista aikaa.

Nykyisin osataan hoitaa monia tauteja, lapsuusiän leukemiaakin. Mutta silti vuonna 2020 kuoli 18 000 suomalaista sydän- ja verisuonisairauksiin. Paljon olisi siis tehtävää ihmisten elämänlaadun parantamisessa.

Kiminkinen tiivisti, että vanheneminen on kuivumista, rasvoittumista, hyytymistä ja jäykistymistä. Hän patisti ihmisiä hoitamaan ja hoidattamaan itseään. Hän mainitsi muun muassa silmäsairaudet (glaukoomakin voi olla oireeton), anemian, sydänviat, eturauhasvaivat, ihosairaudet…

Hän kannusti ihmisiä tutkituttamaan itsensä sopivin väliajoin mutta muistutti, että hoitaa kannattaa oireita eikä tutkimustuloksia. Verenpainetta kannattaa kuitenkin seurata ihan itse kunnollisella verenpainemittarilla.

Kiminkinen on ollut yli 50 vuotta naimisissa Ulla-vaimonsa kanssa. Ulla oli myös paikalla ja veti meille vartin Asahi-tuokion. Suurin osa väestä osallistui hienosti, vaikkei yleisön läpi eteen nähnytkään – voihan katsoa vain, mitä muut tekevät ja yrittää pysyä perässä. Pääasia on, että liikkuu. Asahi on kuitenkin mainiota harjoitusta muun muassa lihasvoimaan ja tasapainoon.

Yhden uuden termin opin: gerastenia. Se tarkoittaa hauraus-raihnaus-oireyhtymää. Siihen voi ihan itse vaikuttaa liikunnalla ja ravitsemukselle. Sen sijaan kaikki sairaudet eivät johdu elintavoista, ei varsinainen muistisairauskaan eikä nivelreuma, jota Kiminkinen itse sairastaa.

Hän varoitti korkeasta verenpaineesta, joka rasittaa sydäntä ja lisää valtimonkovettumataudin ja aivoverenvuodon riskiä. Se voi tuhota pieniä pään verisuonia ja aiheuttaa verisuoniperäisen muistisairauden – sen, joka Kekkosellakin oli.

Hän kuitenkin muistutti, että hyväkuntoisen vanhankin ihmisen sepelvaltimotauti on hyvin hoidettavissa.  

Vaikka kuolleisuus on ”Savossa yks nokkoo kohe”, ei sitä pidä jäädä odottelemaan. Liikaa lihomista on varottava. Kovia rasvoja pitää välttää ja niitähän on ”kevyt”juustoissakin.

Kiminkinen muistutti myös, että kana ei ole kasvis! Sen sanominen sai aikaan hörähdyksiä kuuntelijoissa, mutta tosiasiassa se on erinomainen muistutus. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun minullekin on tarjottu tai yritetty tarjota kanaa, kun pyydän kasvisruokaa.

Kiminkinen harmitteli sitä, että vanhuutta ja ikääntyneitä ei Suomessa arvosteta, kuten monissa muissa maissa. ”Kukkaa ei kysy mittää”, kun ihminen jää eläkkeelle, vaikka iän myötä ihmiselle on karttunut paljon osaamista ja kokemusta.

Siis: aktiivisuus, liikunta, hyvä uni, oppiminen, oikeanlainen ravinto, ystävien seura, tunteiden tasapaino, sovussa eläminen – siinä avaimia pitkään ja onnelliseen elämään.  

PS: Kaukaa väkijoukon takaa ei puhujasta saanut kunnollisia kuvia - läheltä en kehdannut mennä ottamaan. Niinpä pääkuvana on kuva itsestäni villapaitaa ulkoiluttamassa. Se kelvatkoon nyt kuvitukseksi tähän aiheeseen.