Suuri päivä

Eilinen oli minulle suuri päivä. Kirjani sai julkistamisjuhlan. 

Päivä kului valmisteluissa. Tein luonnonkukkakimppuja, keräsin villivihanneksia tarjoiluihin, pakkasin tavaroita, tein viimeisiä listoja ja suunnitelmia, viestittelin eri tahoille. Lassi treenasi lauluja. 

Ennen kolmea lähdimme Lopen kirkonkylälle. Onneksi Olli ja Lassi hoitivat musiikkipuolen kokonaan, siitä ei tarvinnut huolehtia. Lisäksi he kantoivat tavaralaatikoita ja kasseja, pöytiä ja tuoleja ja järjestelivät salia. Itselläni riitti hommaa pöytien laitossa. 

Illan päätähti oli tietysti Ida. Siis kirjani Ida, yhteiskoululainen. Sitä edeltävä romaani, Lähteen rannalla elämä oli mukana, samoin kuin niiden välissä ilmestynyt Makasiini - maallemuuttajan tarinoita. Itse asiassa siinäkin on mukana kaksi Ida-aiheista novellia. 

Varttia vailla kuusi näytti siltä, ettei paikalle tule ketään. Mutta tuli! Kaikki tärkeimmät ystäväni Lopelta tulivat paikalle - paitsi ne, jotka olivat ilmoittaneet esteistä. Koskaanhan aika ei kaikille käy, mutta on ihanaa, kun otetaan kuitenkin yhteyttä ja kerrotaan tilanne. 

Lassi Tudeer ja Olli Karikorpi soittivat valitsemiani, illan aihepiiriin sopivia kappaleita. 

Lisäksi he säestivät yhteislauluna lauletun entisajan koululaulun "Leivo". 

Lauloimme myös Suomen Kaartin lähtölaulun, sen nykyisin jo unohtuneen. 

Lopen kirjaston Fallesmanni-salissa oli opiston käsityöryhmän näyttely, joka sopi hyvin tilaisuuden henkeen. Käsin kudotut huivit, peitot ja muut tekstiilit toivat kivan lisän tähän "maalaisnostalgiseen" iltaan. 

Erja Noroviita luki ihanasti katkelmia kirjastani. 

Yleisö pyysi lisää kerran toisensa jälkeen. Erja oli valinnut kohtauksiksi Idan kouluunlähdön, maatiaissiat, koti-ikävän ja perunapuuron valmistuksen. Itse olin valinnut kohtauksen, jossa sienimetsän jälkeen tulee ukkoskuuro ja Ida peluuttaa kotiväellä korttia, jotta pelko unohtuisi. 

Erjan lisäksi myös Pirkko oli ehtinyt jo lukea kirjan, joten siitä syntyi mukavaa keskusteluakin. He osasivat kommentoida kirjaa ja myös kysellä minulta asioita sen synnystä. Kysymysten avulla minun oli helppo kertoa erilaisia tiedonhankintaan, kirjoittamiseen ja käytännön ongelmiin liittyvistä jutuista. 

On kauheaa ottaa kirjasta hintaa, etenkin kun ostajat ovat ystäviäni. 

Mutta se on Suomessa painettu, ammattilaisen taittama ja muutenkin aikamoisen työn vaatinut esine, joten en ainakaan ihan heti sitä voi jakaa ilmaiseksi. 

Mutta jos joku haluaa maksaa vain vähemmän, se sopii minulle. 

Osa hinnasta menee kyläyhdistykselle Liitontalon ylläpitoon. 

Eniten toivon, että kirjaa ostettaisiin kirjastoihin ja että sitä sieltä myös lainattaisiin. 

Vielä ei ole ainuttakaan kirjastotilausta tullut. 

Huomenna on edessä vastaava tilaisuus Karkkilassa. Taaskaan en tiedä, monenko ihmisen tuloon pitää varautua. Miina Äkkijyrkän julkkareissa tarjottiin piimää, leipää ja porkkanaa, se oli kätevä konsepti. Ehkä kuitenkin tarjoan sielläkin suunnilleen sellaista kuin eilen Lopella. 

Pöydässä tarjolla:

Kauranapit

Ruisnapit

Leipä

Pikkuporkkanat

Raksu (rapea ruissydän, tumma suklaa)

Kaneliässät

Yllä mainitut kotimaisia, mutta eivät Solstrandin tuotantoa.

Lehmäkarkit saksalaisia kermatoffeita.

 

Päällä Solstrandista:

Hot Chili

(sis. chili, karpalo, sokeri, etikka, suola)

Tulipuna-kastike

(omena, chili, etikka, fariinisokeri, mustikka, purjo, inkivääri, suola)

Kriikunahillo

Säilötyt voikukannuput sis. etikka, sokeri, suola

Ruohosipulinkukat

Syötävät kukat ja villivihannekset: pihlajansilmut, käenkaalin lehdet ja kukat, mansikankukat, poimulehden kukat ja lehdet

 

Juoma:

Solstrandin kotitekoinen sima