Vappuperinteisiimme kuuluu piknik Yli-Myllyn tilalla.
Yli-Myllyhän on vanha torpparitila Pilpalan ja Läyliäisten rajalla. Nykyisin se on Luonnonperintösäätiön omistama suojelualue.
Joku oli jättänyt päärakennuksen oven auki. Voi olla, että se oli ihan hyväkin, talo tuulettui. Mutta ei ole hyvä, jos sinne menee vaikkapa joku lintu eikä löydä ulos. Mitään arvokastahan sisällä ei enää ole. Talo kaikkinensa alkaa olla kovin huonossa kunnossa. Se on rakennettu vuonna 1917.
Näsiät kukkivat vapun aikaan Yli-Myllyllä.
Pihassa kukkivat sinivuokot ja viljellyistä puutarhakasveista idänsinililjat.
Puutarha on tietysti villiintynyt täysin. Siellä kasvoi myös jättipalsamia, mutta sen sai hyvin helposti pois. Viimeiset esiintymät olivat ihan pihassa. Jos niitä tulee, ne kannattaa nyppäistä maasta saman tien ja jättää sijoilleen maatumaan. Nyt niitä ei ainakaan näkynyt.
Tosin en hirveästi jättipalsamia pelkää. Se on niin helppo hävitettävä, se kuivaa kuoliaaksi hetkessä, kun sen irrottaa tai niittää. Yksivuotinen ja täysin myrkytön, sen voi vaikka syödä.
Maassa varmasti on edelleen siemeniä, mutta se ei haittaa mitään.
Vesikopintie, jolta lähtee umpeenkasvanut tie Yli-Myllylle, oli aika huonossa kunnossa sekin.
Juuri Yli-Myllyllä ollessamme joku lanasi Vesikopintien. Nyt se on selvästi parempi.
Piknikkiimme kuuluu yleensä Lassin tekemää pitsaa, vähän hedelmiä ja pieni pullo kuohuvaa - lasillinen kummallekin. Nautimme ne nyt päärakennuksen portailla.
Sitten kävelimme metsän halki. Metsässä on jo hienosti lahopuuta ja upeita kääpiä.
Koirajoki on enää kapea, pieni puro. Näin keväällä se sentään näkyy, kun kasvillisuus ei peitä sitä.
Jostain syystä en ikinä ennen muista nähneeni tätä kaivoa. Se on varmaan ollut aina täysin kasvillisuuden peitossa. Vanhan tiedon mukaan alueella on ollut lähde, jossa oli "parantava vesi". Olikohan tämä kaivo tehty lähteen kohdalle?
Tällä viikolla olemme selvitelleet, onko Yli-Myllyllä ollut koskaan myllyä. Lähistöllä asuneiden ihmisten mukaan ei, mutta selvisi, että kyllä siellä on mylly ollut ainakin 1700-luvulla. Sitä ei tiedetä, mihin asti se on toiminut. Mylly oli aivan pieni ja se sijaitsi kivisillan alapuolella. Kivisillan yli kulki tie. Enää sitä tuskin huomaa maastossa. Jotkin kivistä saattavat liittyä myllyyn, minä en sellaista pysty päättelemään.
Höyläkoppelin niitty ei ole tainnut häävikasvuinen niitty olla koskaan. Nyt se ainakin on niin metsän pimennossa, että siinä on yhä lunta. Se on myös hyvin märkä, eli siinä kasvaa kesälläkin lähinnä sammalta ja kitukasvuisia lehtipuita.
Kauniita kääpiä.
Koirajoki.
Jatkoimme piknikkiä kotipihassa. Lassin puolukkapiirakka maistui hyvältä ulkona.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!