Kenen jalasta?

Eilen löytyi valkosipulimaasta rautainen, kovin ruostunut ja kulunut esine. Ensimmäinen ajatus oli, että se olisi hevosenkenkä. Mutta se oli aivan liian pieni millekään täysikasvuiselle hevoselle, ja muodoltaankin hevosenkengäksi outo. Päätin siis kysyä asiaa Facebookissa, onhan kavereissani paljon hevosihmisiä ja jonkin verran historiaa tunteviakin. 

Siitä tulikin mielenkiintoinen mysteeri. 

Jenni vastasi ensimmäisenä. Hänellä oli kolme teoriaa, jotka tietysti pohjasivat itse sanomaani ajatukseen hevosenkengästä: 1) kulkeutunut jostain, missä on pikkuponi ollut kengässä 2) varsalle on tehty sairaskengitys, mutta olisi sellaiseenkin aika paksu ja massiivinen 3) vanha kenkä on ollut jokin muu käyttöesine ja muotoiltu sen mukaan. 

Jatkoimme tästä keskustelua, ja Jenni lisäsi:

"Yksi mikä tuli vielä mieleen on se, että useimmista kengistä pitäisi löytyä jonkinlainen käänne joko varpaalta, symmetrisesti varpailta tai sitten kannalta. Auttaa kenkää pysymään paikoillaan ja tukee kaviota. Mielestäni on ihan sepän takomissakin tyypillisesti ollut jo pitkään."

Aivan totta. Tuo ei siis ollut oikein hevosenkengän muotoinen. 

Kukka muistutti, että suomenhevoset olivat ennen pienempiä kuin nykyisin. Hän laittoi mukaan kuvan vanhasta, ruostuneesta suomenhevosen kengästä, joka kuitenkin oli selvästi isompi, eri muotoinen ja kuusireikäinen. Ei tuo kyllä ainakaan suomenhevoselle ole kuulunut. 

 

Tässä meidän löytämässämme on yllättävästi vain kolme reikää, toisella puolella kaksi ja toisella yksi. Olisiko hevosta kengitetty niin? (Kuvassa haarukka kertomassa mittasuhteista.) 

Kristiina Liinaharja, joka asuttaa Vekkilän museotilaa, ehdotti vetohärän kenkää. Heillä Vekkilässä (lähellä Hämeen Härkätietä!) on vastaavia, joista tiedetään varmasti, että ovat olleet härillä. 

Mutta uskottavimman selityksen antoi Timo Heinonen. Hän on itsekin löytänyt vastaavanlaisen Lopen Topenolta pellosta. Näin kertoo kansanedustaja Heinonen: 

"Tämä ei itseasiassa ole hevosenkenkä lainkaan.

Näyttää saappaan kantaraudalta. Voisi sopia saksalaisia sotilaan saappaaseen esimerkiksi vuodelta 1918. Voi toki olla reilusti vanhempikin jopa keskiajalta."

Hänen itsensä löytämä oli hyvin saman muotoinen, tosin vielä kuluneempi. Reikiäkään ei näkynyt ainakaan kuvassa. Timo liitti linkin myös Finnan kuvaan. Kuva oli Finnassa vapaalla käyttöoikeudella, joten liitän sen tähän: 

Tiedoston ID	736334
Tiedoston nimi	KM39993_6.JPG

736334

KM39993_6.JPG

Kuvan esine kuuluu Museoviraston arkeologian esinekokoelmaan. Lisätiedoissa kuvasta kerrotaan näin: "Kantarauta. Kengän kantaan kiinnitettävä osa, rautaa. Hevosenkengän muotoinen, molemmilla sivuilla kolme kiinnitysreikää. Valmistusaika 1150-1500, valmistusaika keskiaika"

Kantarauta oli löydetty arkeologisissa kaivauksissa Janakkalan Hangastenmäestä, ei siis kovin kaukaa meiltä. Kolmea kiinnitysreikää molemmilla sivuilla en kyllä näe, vain kaksi. Omassamme tosiaan on yhteensä kolme, joista toisella sivulla vain yksi. 


Timo Heinonen jatkoi: "Mutta kenen saappaasta? Siinäpä kivaa pohdittavaksi? Ehkä selviää seuraavassa kirjassa?" 

No nimenomaan. Sitähän aloin jo mielessäni aprikoida. Onko kantarautansa kadottanut saksalainen sotilas vuonna 1918 vai joku keskiajan kaupparatsu? Tätä jokea myöten tiedetään kuljetun jo kivikaudella, joten melko varmasti myös keskiajalla. 

Saisikohan tuon esineen iän jotenkin määriteltyä? Ilmoitin löydöstä Museovirastoon. Muinaismuistolain mukaan yli satavuotiaista esinelöydöistä täytyy ilmoittaa, ja ne kuuluvat valtiolle. Enhän tiedä, onko tuo yli satavuotias, mutta katsotaan, saanko jonkin vastauksen. Toivottavasti saan.