Tein säilykettä, jolle annoin nimeksi yksinkertaisesti Herkku. Se oli herkullista.
Valmistusvaiheessa otetuista kuvista tuli mielestäni myös niin herkullisia, että tahdon julkaista ne.
On jännä juttu, että lapset yleensä pitävät raaoista punaherukoista enemmän kuin mustaherukoista. Aikuisilla on päinvastoin. Monilla jäävät punaherukat poimimatta ja käyttämättä.
Aikoinaan teimme mehuja, mutta herukkamehu on pahasta hampaille.
Hillot vaativat myös aika tavalla sokeria.
Viime kesänä keksin lisätä joukkoon maitohorsmaa, joka pehmensi makua sopivasti. Tänä kesänä lisäsin myös minttua. Siitä tuli hyvää!
Maitohorsma alkaa kuitenkin olla jo ohi silloin kun punaherukat ovat parhaimmillaan.
Lisäksi maitohorsman kukkien keruu on työlästä puuhaa.
Sen sijaan kesäkurpitsaa meillä on paljon ja nyt kokeilin punaherukka-kesäkurpitsa-minttuhilloa.
Siitä tuli siis oikein herkullista.
Käytin keltaista kesäkurpitsaa. Se näytti hauskalta kattilassa.
Voisi luulla, että tuo on sipulia, mutta ei, kesäkurpitsaa se on.
Ja osa herukoista on myös valkoherukkaa. Olisi ollut hauskaa, jos valkoherukkaa olisi ollut niin paljon, että olisi voinut tehdä keltaista hilloa. Mutta punaista tästä nyt tuli, oikein kauniin punaista.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!