Tämä päivä on ollut täynnä monenlaista, etupäässä historiaa.
Aamu alkoi Syrjän talkoilla. Kovin paljon en hyödyksi ollut, lähinnä kitkin nokkosia talon kivijalan vierestä. Suurin ansioni oli se, että vein sinne Lassin, jolla sentään on jotain annettavaa remonttihommissa.
Emmekä ehtineet siellä kauan olemaankaan. Lassi lähti myymään bassoa, minä valkosipuleita. Illalla oli vielä edessä lähtö Loppi-seuran tapahtumiin. Nyt on meneillään Loppi-viikko, johon aina liittyy useita tilaisuuksia. Usein ne liittyvät historiaan.
Lopen museolla eli Lukkarin Puustellissa kirkonkylän kupeessa oli työnäytös, aiheena kehruu.
Marjo Viitanen näytti ja opettikin kehräämistä. Minäkin pääsin kokeilemaan värttinän käyttöä. 
Tässä harjoittelemassa on kuitenkin Eliisa Lintukorpi, siis tuo oikeanpuolimmainen.
Museon vieressä on Lopen Vanhan kirkon mäki ja sen rinteessä Sakari Pälsin hauta. Sinne Loppi-seura laskee aina kukat Loppi-viikolla. Kirkko on myös Sakari Pälsin lapsuusajan kirkko, ja hän on kirjoittanut poikatarinoissaan muun muassa mainion kuvauksen siitä, mitä kaikkea ajanvietettä poikaviikarit keksivät kirkonmenojen piristykseksi.
Vuonna 1965 kuolleen Sakari Pälsin muistoa kunnioitetaan Lopella ja eritoten Loppi-seurassa suuresti. Sakari Pälsi oli paljon: arkeologi, kansatieteilijä, tutkimusmatkailija, lehtimies, valokuvaaja, dokumentaristi ja kirjailija. Moni tuntee hänet nimenomaan Fallesmannin Arvo -poikakirjoista, mutta Pälsi teki paljon muutakin, hän oli paitsi kirjailija myös arkeologi, kansatieteilijä, tutkimusmatkailija, lehtimies, valokuvaaja ja dokumentaristi.
On myös olemassa Sakari Pälsin seura, jossa on paljon loppilaisia mukana.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!