Kaksi kylätaloa ja muutama muu

Meillä on täällä Pilpalassa kyläyhdistys, joka kattaa kolme kylää: Pilpalan lisäksi Hunsalan ja Tevännön. Nyt kylätaloja on meillä kaksi, mutta ne ovat ihan lähellä toisiaan, hassua kyllä. 

Uusin kylätalomme on vanha koulu, josta koulutoiminta lakkasi viime kevääseen ja jonka Lopen kunta antoi kyläyhdistyksemme käyttöön. Siihen on suunnitteilla monenlaista.

Tähän asti sitä on kutsuttu vain kouluksi tai vanhaksi kouluksi tai entiseksi kouluksi, mutta sehän ei tietysti pidemmän päälle ole toimivaa. Nyt uutta, helppoa ja kuvaavaa nimeä etsitään nimikilpailulla. Uusi nimi on tarkoitus julkistaa avajaisissa 1.10. eli kuukauden kuluttua. Eri asia tietysti on, miten nimi juurtuu käyttöön. 

Oma ehdotukseni olisi Matala. Se olisi kätevä ja lyhyt ja helppo puheessa. Lisäksi se kuvaisi rakennuksen ulkomuotoa ja erottuisi toisesta kylätalosta, joka on korkea. 

(Pitää myöntää, ettei nimi ole ihan kokonaan omaa keksintöäni. Asuin nimittäin aiemmin Oulussa, ja siellä oli legendaarinen rantakapakka nimeltä Rannan Matala. Siitä on tehty elokuvakin, tai siis elokuva Kotia päin, jossa Rannan Matala oli tärkeässä roolissa. Sittemmin kapakasta tuli hieno ravintola, ja nimi lyheni muotoon Matala. En tiedä, onko Matalaa enää, pitääkin tarkastaa. 

Ei, ei sitä ole. Se muutti tyyliään fine dining -ravintolasta krouviksi ja nimensä Toripolliisiksi. Hyvä. Legendaarinen Rannan Matala ja Matala ovat siis historiaa.)

Se korkea kylätalo puolestaan on jo satavuotias ja on ilmeisesti alusta asti ollut nimeltään Liitontalo. Se sijaitsee mäellä Näkyvänlammen ja Rautakoskentien välillä ja on kaksikerroksinen, korkea. 

Kylätalona toimiva Liitontalo on rakennettu pienen, kelloseppä Niemeltä ostetun talon laajennuksena, ja se valmistui lokakuussa 1922. Tänä kesänä vietimme sen satavuotisjuhlia. 

Talo toimi Lopen Eteläisen Kansallismielisen Nuorisoliiton keskuspaikkana vuosikymmenten ajan. Siitä tulee tuo nimi, joka ensikuulemalta hämmästyttää. Kyläläiset ovat tietysti siihen niin tottuneita, etteivät huomaa outoa nimeä ihmetellä. 

Kansallismielisen nuorisoliiton toiminta alkoi kuitenkin hiipua 1950-luvulle tultaessa ja lopulta talo jäi vaille käyttöä. Vuonna 1980 kyläyhdistys kiinnostui talosta ja lukuisten erilaisten talkoiden, hankkeiden ja muiden kunnostustöiden avulla talo saatiin uuteen kukoistukseen. Pilpalan kylät ry on pitänyt taloa jo yli 40 vuoden ajan juhlien, tanssien, myyjäisten ja muiden kokoontumisten keskuspaikkana. 

Nyt Liitontalo on tarkoitus jättää kylmilleen talvisaikaan. Kesällä siellä edelleen pidetään tansseja ja juhlia, mutta talviset kurssit, kokoukset ja muut siirtyvät koulurakennukseen. 

On kylillä sitten vielä kolmaskin talo, ja senkin ylläpidossa ja käytössä olen tiiviisti mukana. Se on idyllinen Hunsalan työväentalo, joka on vielä Liitontaloakin vanhempi, tänä vuonna jo 111-vuotias. (Kuvaus 111-juhlasta löytyy toisaalta tästä blogista.)
Neljäs talo, jonka säilyttämisestä kannan huolta, sijaitsee kauempana, Loppijärven rannalla Järventaustan kylässä. Se on Syrjän talo, Lopen kunnan omistama mutta Lopen Syrjä-seuran hallinnoima. Siitä olen kirjoittanut täällä blogissa aika paljonkin. 
Sitten on vielä viides, Yli-Mylly. Yli-Mylly on pientila, vanha Myllypakan torpparitila Pilpalan ja Läyliäisten rajamailla. Yli-Myllyn alue on luonnonsuojelualue, jonka omistaa Luonnonperintösäätiö. Rakennukset siellä ovat kuitenkin niin huonokuntoisia, että niitä tuskin koskaan tullaan enää kunnostamaan. Yli-Myllystäkin löytyy lisää tietoa toisaalta tästä blogista. 

Blogin hakutoimintoa on ihan helppo käyttää. Tuossa etusivulla on suurennuslasin kuva ja teksti Hae tästä blogista. Sitä kun klikkaa, avautuu palkki, johon voi kirjoittaa hakusanan. Sieltä löytyy monenlaista, olenhan pitänyt tätä blogia jo 2,5 vuotta. 

Yhäkään kaikki tämän Bloggerin toiminnot eivät ole minulle avautuneet. Nyt esimerkiksi tekstin koko tässä päivityksessä vaihtelee. Näen sen, mutta vaikka yritän sitä korjata, mikään ei muutu. Annan olla. Kestäkää. 


Kommentit

  1. Teillä on siellä Pilpalassa niin monta ihanaa taloa ja paikkaa, joissa on elämää ja toimintaa!

    Kirjoitin Ida, yhteiskoululainen kirjasta arvion blogiini, en vain ole muistanut mainita siitä sinulle. Toivottavasti tuo linkki toimii, on sitä itselläkin vielä opettelua näiden asioiden kanssa.

    https://jarventakaa.blogspot.com/2023/08/kirja-arvio-ida-yhteiskoululainen.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika Tudeer1.9.23

      Voi, kiitos, Mea! Ihana blogikirjoitus! Juu, mutainen oli Idan tie... Olen toki saanut palautetta muiltakin siitä, että Ida oli niin kovin erinomainen ja että häneltä sujui vähän kaikki. Toisaalta sitten on kiiteltykin sitä, että välillä saa luettavakseen jotain, jota lukiessa ei tarvitse pelätä kauheuksia. Mitään pahaa ei tapahdu... ei mitään ylipääsemättömän pahaa. Silkkaa nostalgiaahan tuo kirja on, tottakai. En katso, että minun pitäisi kirjoillani lisätä kenenkään ahdistusta tai surua, sitä on kai maailmassa tarpeeksi muutenkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista!