HögFORM on designin, taiteen ja kirjojen messut,
jotka järjestettiin nyt toista kertaa Högforsin ruukilla Karkkilassa.
Konepajahalli on tällaisille messuille juuri oikea paikka. Tila on tunnelmallinen ja väljä.
Henna Mitrunen ja Matti Mäki ajoittivat uuden kirjansa julkistamisen HögFORMiin.
Kirja on nimeltään Ovenavaus - rakennusperintöä Karkkilasta" ja se esittelee 35 vanhaa karkkilalaista taloa ja pihapiiriä.
En ole itse vielä ehtinyt kirjaa lukea ollenkaan, joten ehkä esittelen sitä tarkemmin joskus toiste. Joka tapauksessa tekijöiden mukaan "kirjan kuvilla ja tarinoilla halutaan nostaa paikallisen rakennusperinnön arvostusta ja kunnioittaa vanhojen talojen omistajia, sillä vanhan rakennuskannan säilyminen on kiinni heidän voimavaroistaan."
HögFORMissa järjestettiin myös kirjankansikilpailu, jossa yleisö sai äänestää suosikkiaan viidestä vaihtoehdosta. Ovenavaus-kirja voitti kisan odotetusti. Jo tulosten julkistamisen aikaan kirja oli myyty loppuun, toki kirjaa saadaan ensi viikolla painosta lisää. Lauantaina myyntitiskillä oli välillä niin paljon ruuhkaa, että tunsin kerrankin olevani hyödyksi ollessani vähän auttamassa Kotiseutuyhdistyksen pisteellä.
Henna Mitrunen halusi kuvata myös minut kirjani kanssa.
Omia kirjojani oli mukana, mutta eipä niitä juuri ostettu. Olen surkea myyjä.
Kävi niin kuin usein käy, että myyntitapahtumassa ostin melkein enemmän kuin myin.
Yhden kirjan hinta meni muotokuvaan (yhdellä viivalla piirtäminen näytti niin hienolta, että halusin piirrättää itsenikin), toisen korvakoruihin (luontoaiheiset hartsikorut olivat upeita),
kolmannen kahveihin ja neljännen ruokaan.
Tänään sentään älysin ottaa omat eväät!
Olin siis molemmat päivät apuna Karkkilan Kotiseutuyhdistyksen pisteellä, jotta Henna ja Matti saivat pieniä hengähdystaukoja ja pääsivät rauhassa myös lavalle kirjansa julkistamistilaisuuteen. Kävi siinä toki muutakin kotiseutuyhdistyksen väkeä. Karkkilan Kotiseutuyhdistyksellähän on valtava määrä mielenkiintoisia kirjoja, osa vanhoja ja osa uudempia, uusimpana nyt tuo Ovenavaus.
Minun kirjojani harva edes huomasi, mutta tärkeintähän oli auttaa ja oli hauska saada olla mukana. Tapasin myös paljon kirjani jo lukeneita, ja oli kiva saada myönteistä palautetta.
Yksikin vanha herra hymyssä suin hämmästeli, miten sellaisen nuoren tytön tekemiset voivat niin kiinnostaa. Hän tarkoitti siis Ida, yhteiskoululaista.
Ida-kirjanihan sijoittuu pääosin Högforsiin, nykyiseen Karkkilaan, joten ostajat ovat olleet etupäässä karkkilalaisia. Vaikka ei kirjan lukeminen tietenkään oikeasti edellytä paikkojen tuntemista, yhtä lailla se voisi sijoittua johonkin muuhun tai vaikka kuviteltuun tehdaskylään 1920-luvulla.
Näistä upeista luontokoruista teen vielä oman päivityksen,
samoin lasin lamppupuhalluksesta ja yhden viivan piirustuksista. Ne olivat kaikki niin hienoja.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!