Suuntana omavaraisuus joulukuu 2023: Yhteenvetoa, lahjoja ja ihmissuhteita

Vuoden viimeisen omavaraisuusbloggauksen aiheena on ihmissuhteet, lahjat ja hankinnat. Lisäksi olisi tarkoitus tehdä yhteenvetoa kuluneesta kaudesta. 

Ihmissuhteilla tarkoitetaan tässä yhteistyötä, kumppanuutta ja perhesuhteita. 

Perhesuhteissani tapahtui tänä vuonna sellainen muutos, että äitini kuoli. Pieni sukuni on yhä pienempi. 

Elämämme täällä Solstrandissa on hiljaista. Kesällä tapahtuu enemmän: meillä on ravintolapäiviä, joita on hauska järjestää. Lisäksi kylällä tapahtuu yhtä ja toista. Nyt talvella ei sitten oikein tapahtumia ole. Niinpä päätin järjestää avoimet jouluglögikutsut. Ne ovat lauantaina 16.12. eli viikkoa ennen joulua. Tervetuloa!

Mitähän muuta tuo yhteenveto voisi tarkoittaa? Kuukausittaiset omavaraisuusblogit löytyvät täältä esimerkiksi hakusanalla "omavaraisuus". Niistä saa kai kuvan vuoden kulusta. 

Minulla on tapana kirjoittaa myös joulukirje, jossa kerron vuodestamme. Tämänvuotinen ei ole vielä valmis. Saattaa olla, ettei sitä nyt tulekaan, sillä kirjoitusvoimat tarvitaan kirjan tekoon. 

Parhaat omavaraisuutta lisänneet ostokset? Varmaankin suuret kattilat. Niissä voi keittää metsästäjiltä saadut peuranroippeet. 

Kun peuranluita pitää keittää pitkään, suuri kattila säästää myös kaasua. Liesi on mimimiteholla ja se riittää isollekin kattilalle. 

Niissä saa myös valmistettua ruokaa isollekin joukolle. Ravintolapäivissämme on yleensä 4-5 erilaista keittoa, ja suuret kattilat ovat välttämättömyys. 

Lisäksi kattiloissamme on valmistunut tilamme tuotteista valtavat määrät erilaisia hilloja, soseita ja hillokkeita. 

Joululahjatoiveet? Yhtään en tiedä.  

***

Olemme täällä poteneet koronaa. Mikään ei nyt oikein suju. Siksi tämäkin postaus on vähän outo. Tai siis siksikin. 

Olin viime viikonloppuna Karkkilassa HögFORM-messuilla. Sain muutaman kirjan myytyä ja kotiintuliaisiksi tämän taudin. Meillä ei ole ennen ollut koronaa emmekä tietenkään uskoneet sitä saavammekaan. Mehän olemme aina terveitä. Mukamas. 

Minulla alkoi kuume tiistaina, torstaina sitä oli enää vähän ja nyt perjantaina kun tätä kirjoitan, ei enää ole kuumetta. Kurkku kuitenkin on kovasti kipeä, yskänkohtaukset ikäviä ja olo hutera. 
Mutta nyt kun huomenna on vielä kuumeeton päivä, pääsen sittenkin Antin adventtiin sunnuntaina. Se on sellainen Lopen kunnan vuosittain järjestämä joulunalkajais- ja myyjäistapahtuma. En millään olisi halunnut jättää sitä väliin ja onneksi nyt ei ilmeisesti tarvitse. 

Kommentit

  1. Minun pitääkin lukea ajan kanssa blogisi, huomaa, että olen ollut sivussa pitkään, kun en yhtään tiedä, mistä kirjasta puhutaan :O Korona oli aika kurja, meillä kesti tauti vain hetken, mutta lopulliseen toipumiseen meni aika pitkään. Ajatus ei kulkenut ja voimat olivat jääneet sängyn pohjalle. Toivottavasti teillä tauti meni menojaan. Mukavaa loppuvuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole vielä ohi 😥 Mieli on maassa eikä fyysinen kunto salli oikein mitään. Kommenttisi tsemppeineen kuitenkin piristi, kiitos! - Tekeillä oleva kirja liippaa vähän omavaraisuutta kin, kun vuosi on 1923. Se ilmestyy äänikirjana ensi vuonna. Kolme aiempaa kirjaa ovat fyysisiä kirjoja ja niitä on minulla jäljellä vaikka kuinka. Myyn halvalla, jos suinkin jotakuta kiinnostaa. Tai halvalla ja halvalla... paino kulut pitäisi saada katettua kumminkin.

      Poista
  2. Painokulut. Kirjoitan makuuasennossa kännykällä enkä näe kunnolla mitä kirjoitan, ohjelma muokkaa tekstiä oman mielensä mukaan...

    VastaaPoista
  3. Postikulut ovat ikävä lisä kirjoja myydessä. Ensimmäinen romaanini, Lähteen rannalla elämä, on onneksi niin pieni ja kevyt, että se kulkee ihan kirjeenä. Viitosella lähtee! Makasiini on kirja vuodenkierrosta täällä maalla, siinä on monenlaista. Mutta se painaa ikävästi niin, että postikulut ovat 5,90. Ei sitä ole kukaan tilannut enää aikoihin 😥 Kirjastoista sitä lainataan, mutta aika harvassa kirjastossa se on, se minua surettaa.

    VastaaPoista
  4. Ikävä kuulla, että sait koronan kotiintuomisina, toivottavasti toipuminen etenee hyvin <3

    VastaaPoista
  5. Kiitos postauksesta. Toivottavasti tauti alkaa helpottamaan.
    Ihanaa tulevaa Joulun aikaa!

    VastaaPoista
  6. Otan osaa. Minunkin äitiki kuoli tänä vuonna. Vuosi on ollut erityisen rankka ja joulusta tulee rankin, onhan se ensimmäinen ilman äitiä. Jollakin lailla elämä kuitenkin jatkuu. Erilaisena, mutta jatkuu kuitenkin.
    Pitääkin perehtyä noihin kirjoihin. Makasiini ainakin vaikuttaa mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
  7. Sitä huomaa itsekin vanhenevansa kun omaiset ikääntyvät. Pelottaa ajan rajallisuus. Otan osaa suuruusi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista!