Tänä kesänä olen tehnyt paljon ruususiirappia ja ruusunterälehtihilloa.
Voisi toki tehdä vielä jotain ruusunkiulukoista, mutta ehkä tyydyn terälehtiin.
Ne tuoksuvatkin niin ihanille. Koko keittiö tuoksuu, kun niitä keittää.
Siirappiin lisään terälehtien lisäksi sokeria ja sitruunamehua.
Hilloon käytän sitruunamehua, hillosokeria ja raparperia.
Kaikki ruusut ovat myrkyttömiä, jos ne ovat puhtaalta paikalta kerättyjä.
Itse käytän vain villiruusuja, lannoitettuja puutarharuusuja en käytä.
On turha kysyä tarkkoja ainesten suhdemääriä.
Terälehtien tilavuushan riippuu täysin siitä, miten tiiviisti ne sulloo astiaan.
Ei niitä kyllä sulloa kannatakaan.
Keittäessä kannattaa maistella ja luottaa aisteihinsa.
Tässä paria puuroa, riisihiutale- ja kaurapuuroa, ja neljää erilaista hilloa. Hilloissa on Herkku-hilloa, Ruusuinen-hilloa ja omenahilloa. Maistelussa kävi ilmi, että Ruusuinen-hillo ei oikein sovi kaurapuuron kanssa. Se on siihen jotenkin liian hienostunut.
Ruusuinen sopii jäätelölle, pannukakulle ja jälkiruokiin.
Ruusu-ruususiirappia ihmiset ovat kuulemma käyttäneet myös kakuissa - ilmeisesti sekä kostuttamiseen että päällisenä esim. juustokakussa. Yleisin käyttö ruususiirapille on juoma: siirappia tarvitaan ihan minimäärä ja loput kivennäisvettä. Tavallinenkin vesi käy.
Ruususiirapit meiltä on ostettu pois, sitähän tulee aika vähän.
Sen sijaan Ruusuinen-hilloa on vielä myytävänä.
Viime vuonna teimme myös marmeladia, siinä ero hilloon on vain kiinteydessä.
Kiinteytimme marmeladin agar-agarilla. Myös hillon soseutamme.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!