Teimme eilen merkittävän hankinnan. Ostimme elämämme ensimmäisen - kenties ainoan - kalliin taulun.
Hunsalan työväentalolla oli taidenäyttely ja konsertti. Menin paikalle ensimmäisten joukossa ja mietin, minkä Ragnald Ekholmin tauluista tahdon itselleni. Neuvottelin hetken Lassin kanssa ja varasimme teoksen "Metsässä".
Kuvassa näkyy työväentalon tapahtumien pääjärjestäjä, näyttelijä Olli Ikonen, joka on Kajastuksen puheenjohtaja. Hänen takanaan kuvassa on galleristi Markku Saarela, joka toi talolle Ragnald Ron Ekholmin sekä Juba Tuomolan työt näytteille samaksi päiväksi, kun työväentalolla oli Juipin & Juipin konsertti "Ameriikan lauluja suomeksi". Sikäli taulut ja laulut sopivat hyvin yhteen, että molemmissa oli paljolti kyse siirtolaisuudesta Suomen ja Amerikan välillä.
Ragnald Ekholm on New Foundlandissa syntynyt fotorealistisen suunnan taidemaalari, joka kuoli Suomessa vuonna 2017. Hän opiskeli taideoppilaitoksessa Yhdysvalloissa vuosina 1962-1964 ja on pitänyt useita taidenäyttelyitä sen jälkeen Yhdysvalloissa ennen kuin muutti Suomeen vuonna 1985.
Suomessa hän on kovin huonosti tunnettu. Hän kyllä maalasi Suomen-vuosinaankin, sekä akvarelleja että öljyvärimaalauksia. Aiheet ja mallit hän otti kotimaisemistaan Porvoon Epoosta. Aiheina on usein erilaiset rappioromanttiset maisemat ja niiden yksityiskohdat.
Nämä valokuvat eivät nyt anna ollenkaan oikeutta teoksille, jotka olivat upeita, piiruntarkan fotorealistisia kuvia.
Tieteen termipankki kertoo fotorealismista näin:
Fotorealismi on "näkyvää todellisuutta valokuvantarkasti esittävä kuvataiteen muoto.
Fotorealismilla tarkoitetaan yleensä 1960-luvulla alkunsa saanutta ja 1970-luvulla kukoistanutta kuvataiteen suuntausta. Fotorealistisen taiteen perustana ovat valokuvalle ominaiset esityskeinot. Fotorealistisen teoksen tekijän tarkoitus on tuottaa valokuvaa muistuttava visuaalinen vaikutelma jollain muulla välineellä. Tämän intermediaalisen ja intertekstuaalisen muunnosprosessin takia fotorealismi luetaan postmodernien taidesuuntausten, esimerkiksi pop-taiteen, joukkoon. Toisaalta fotorealistinen kuvataide on monasti ollut poliittisesti sitoutunutta ja kantaaottavaa ja linkittyy tässä mielessä kuvataiteen avantgarden perinteeseen."
Tämän blogin aloituskuvana on yksityiskohta ostamastamme taulusta. En tosiaan saanut ollenkaan kunnollista kuvaa taulusta, siksi otin siitä erikseen tuon yksityiskohdankin.
Taulussa näkyy eri tavoin ihmisen ja muun luonnon yhteiselämä. Metsä näyttää aluksi koskemattomalta, mutta kivet ovat ihmisen lohkomia ja sen jälkeen luonnon valtaamia. Ihminen on palannut metsään poimimaan sieniä, mutta poistunut jostain syystä ja antanut tilaa harakoille. Teos huokuu rauhaa ja syvää hiljaisuutta, vaikka harakat saattavatkin siinä keskustella.
Lassi aikoo tehdä teokselle kehykset, todennäköisesti harmaasta raakalaudasta. Tarjolla olisi ollut myös valmiiksi kehystettyjä töitä, mutta me päädyimme nyt tähän.
Ragnald Ekholm on siis kovin tuntematon nimi ainakin Suomessa. Hän ei pitänyt melua itsestään eikä osannut tunkeutua Suomen taiteilijapiireihin. Ajoittain hän myös alkoholisoitui, joskin raitistui myöhemmällä iällä. Näyttelyitä hänellä oli harvoin, yksi ainakin Galleria Dixissä tämän taulun valmistumisen aikoihin eli marraskuussa 1992.
Galleristi Markku Saarela oli "Ron" Ekholmin ystävä ja hän kertoi paljon tarinoita edesmenneestä taiteilijasta.
Yksi syy Ekholmin tuntemattomuuteen saattaa piillä useissa nimissä. Hän oli siis Ragnald Ekholm, mutta Yhdysvalloissa hänet tunnettiin nimellä Ronald Ekholm tai Ron Ekholm. Ragnald Ron Ekholmia näkee myös.
Minun isäni sukunimi oli Ekholm. Toinen yhtymäkohta on, että tuo Galleria Dix, jossa näyttely oli, sijaitsi ilmeisesti isoäitini puisen kotitalon paikalle rakennetussa talossa. Itse kuulin fotorealismista ensimmäisen kerran, kun kävimme luokan kanssa kuvataidetunnilla Ateneumissa ARS-74-näyttelyssä.
Mielelläni kuulisin tuosta taiteilijasta enemmänkin.
Ragnald Ekholm: Metsässä. Yksityiskohta maalauksesta. 1990-luvun alku.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!