Mitä kaikkea mahtuu yhteen sunnuntaihin?

Olipa täyteläinen päivä! Siis eilinen. Tämäkin päivä on hyvä, oikeinkin hyvä. 

Hyvää syntymäpäivää sinulle! Ethän halua olla onneton, kun on minun syntymäpäiväni? 

Niin sanoi Ihaa Nalle Puhissa, ja niin sanon myös minä nyt.

Mutta eilen. Mitä teinkään?

- seurustelin helsinkiläisystävien kanssa ja hyvästelin heidät sitten iltapäivällä

- siivoilin vielä vähän lauantaisen tilapäivän jälkiä

- kuljin metsässä ja poimin kantarelleja ja puolukoita

- kuuntelin äänikirjoja

- kirjoitin blogipäivityksen

- istuin rantanuotiolla Lassin ja koirien kanssa ja söin Lassin laittamaa ruokaa

- perkasin puolukat

- kirjoitin lehtijutun ja lähetin sen tarkastettavaksi

- puhdistin kantarellit, höyrystin osan ja laitoin kuivuriin osan

- keräsin pavut kasvimaalta, kiehautin ja säilöin ne

- otin valokuvia

- kehittelin mielessä tulevia kirjojani

- katsoin televisiosta kiinnostavaa Porkkala-dokumenttia 

Taisin minä yhtä ja toista muutakin tehdä. Mutta illalla toden totta hämmästelin itsekin, miten paljon  yhteen päivään saa mahtumaan asioita: rauhalliseen sunnuntaipäivään, johon ei kuulunut mitään pakkoa eikä aikatauluja. Noh, lehtijuttu kyllä piti tehdä, ja sadonkorjuutahan ei voi paljon siirrellä tuonnemmas, mutta varsinaisia kiireitä ei ollut. 

Eikä ole tänäänkään! Kyllä kelpaa!