Kurjet lähtivät

Syksy on saapunut Solstrandiin.

Eilen lensivät kurjet Sinervänniemen yli kohti etelää. 

Auroja oli useita ehkä noin tunnin ajan. 

Tai ehkä osa oli lentänyt jo aiemmin, me havahduimme niihin vasta iltapäivällä. 

En tiedä mihin asti ne tällä erää lensivät. 

Aamuyöllä kuului joutsenten lentolaulua, mutta lähipellolla niitä yhä oli toistakymmentä. 

En ole ehtinyt juurikaan päivittää blogia viime aikoina. On ollut muka kiire. 

Kuten olen monesti todennut, en nykyisin edes tavoittele mitään suurta asiallisuutta näissä päivityksissä. Kunhan kirjoittelen ja tallennan kuviani, vähän kuin päiväkirjaan, suuremmin suunnittelematta ja miettimättä. 

Viime viikolla olin Syrjä-seuran puolesta katsomassa Syrjän ympäristöä. 

Kunnan väki ei kuulemma ollut edes käynyt tällä kohtaa Loppijärven rantoja. Vieressähän on "uusi Syrjä" kunnan mökki ja ranta, jossa kunnan väki ja muutkin usein käyvät. Siellä järjestetään muun muassa vuosittainen Syrjä Soi -tapahtuma. Mutta tätä rantaa kävijät kehuivat nyt kenties Loppijärven hienoimmaksi. 

Nyt pitäisi kirjoittaa tuosta katselmuksesta lehtijuttu. Siksikään en ehdi tähän paljon aikaa käyttää. 

Lauantaina olin Samuli Parosen seuran aforismikurssilla Hyvinkäällä.

Olihan se melko innostavaa, kenties joskus vielä ryhdyn yrittämään aforismejakin. 

Nyt väsäilyni tuotokset olivat lähinnä runonpätkiä jos sitäkään. 

Esimerkiksi Sammal tyynnyttää ujot varpaat.  

Hyvinkäältä jatkoin Lassin kanssa Toijalaan tuparijuhliin. Yllä olevassa kuvassa Luokkaviha esittää upeasti vanhoja, kantaaottavia lauluja Amerikasta ja muualta. Luokkaviha on kuulemma noin kuuden hengen kollektiivi, joka esiintyy eri kokoonpanoissa. Nyt mukana oli kaksi miestä, joista toinen oli muuttamassa tällä viikolla Kreikkaan töihin. Heitä siis tuskin pääsee nyt enää kuuntelemaan, sääli. Toki toivon, että Kreikassa menee kaikki hyvin.  

Seuraavaksi lähdemme Lassin kanssa Turkuun kirjamessuille. 

Varasin Naantalista yöpymisen, onhan sekin pieni loma. Ehkä. Toivottavasti. 

Kirjamessuille en mene niinkään kirjojen takia 

vaan Ikimetsän ystävien ja Luonnonperintösäätiön vuoksi. 

Seisoskelen siellä ständillä perjantaina, tervetuloa moikkaamaan! 

Kotona aika on kulunut pitkälti säilönnässä. Lassi tekee korjaustöitä talossa, minä yritän vähän siivoilla kirjoittamisen, lukemisen ja säilöntätöiden ohessa. 

Rantaakin olemme yrittäneet raivata. Havahduimme siihen, että emme oikeasti edes näe vettä. Kun sen on tiennyt siinä olevan, emme ole huomanneet, miten pusikot ovat peittäneet sen lähes kokonaan. Jatkamme raivausta muiden töiden ohessa.